Yksi Ahvenmaalta laivan hylystä löytyneistä olutpulloista päätyi Espooseen Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laboratorioon tutkittavaksi.

– Tähän on liittynyt aika paljon salapoliisityötä, kun on yritetty selvittää mitä nämä kemialliset analyysit tarkoittaa. Meidän tutkijoiden tehtävä oli selvittää mitä se olut oli silloin, 170 vuotta sitten, ja siihen tarvitaan aika paljon kemian ymmärrystä, sanoo VTT:n panimotutkija Annika Wilhelmson.

Neljä vuotta sitten Ahvenanmaalta, Föglön vesiltä, löytyneen, 1840-luvulla haaksirikkoutuneen laivan hylystä nostettiin yli sata pulloa shampanjaa ja viisi pulloa olutta. Osa shampanjoista huutokaupattiin suuren julkisuuden saattelemana kovaan hintaan.

Uusi oluen resepti

Olut analysoitiin ja yhteistyössä hiivakäymiseen erikoistuneen belgialaisyliopiston kanssa siitä rekonstruoitiin resepti. Maailman vanhimmasta oluesta löytyi muun muassa vanhimpia oluesta elävinä löydettyjä maitohappobakteereita, sekä nykyisin oluen valmistuksessa harvinaisia villihiivoja.

– Onnistuimme tekemään monipuolisen maun käyttämällä savustettuja ja makeita maltaita, sekä yhdistelemällä bakteereja, sanoo KU Leuven -yliopiston professori Gert De Rouck.

Lähes viinimäisestä, vaaleasta oluesta puuttuvat humala-aromi ja katkero lähes kokonaan. Ahvenanmaan maakuntahallitus aikoo käyttää osan historiallisen oluen tuotosta hyvään tarkoitukseen.

– Saamme lisää historian- ja meriarkeologian tutkimusta. Jos tämä menee hyvin voidaan kanavoida varoja puhtaamman Itämeren tukemiseen, sanoo Ahvenanmaan maakuntahallituksen kulttuuriministeri Johan Ehn.