Kansalaisaloitteen alullepanija Ilmari Rostila tuli Porista Helsinkiin osallistuakseen kuumana käyvään keskusteluun kouluruotsista. Liki 62 000 suomalaista allekirjoitti aloitteen ruotsin kielen muuttamisesta vpaaehtoiseksi oppiaineeksi peruskoulussa. Mutta nyt aloitteen matka näyttää tyssäävän sivistysvaliokuntaan.

– Kyllä itse tässä olen alkanut ajatella niin, että tässä on tarkoituksella haluttu viedä tämä asia sivuraiteille, niin että tätä ei käsiteltäisi suuressa salissa. Valtaa pitäville puolueille ei ole eduksi, että asia on julkisuudessa vahvasti ja sen takia se vähin äänin koetetaan haudata, Ilmari Rostila Vapaa kielivalinta -yhdistyksestä epäilee.

Aloite lykkääntynyt useita kertoja

Eduskunnan sivistysvaliokunnassa vedotaan kiireeseen. Huhtikuun eduskuntavaalit lähestyvät vauhdilla ja sitä ennen on paljon asioita käsiteltävänä. Kansalaisaloitteen käsittely valiokunnassa on lykkääntynyt kerta toisensa jälkeen.

– Kansalaisaloitteet ovat erittäin tärkeitä ja niitä ei kukaan lakaise mihinkään maton alle. Ne käsitellään todella vakavasti ja perusteellisesti ja yritetään saada se niin, että se olisi tällä viikolla valmiina, sivistyslakivaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) sanoo.

Kolme neljästä kannattaa vapaaehtoisuutta

Pakkoruotsialoite raukeaa vaalikauden päättyessä huhtikuussa, jos sivistysvaliokunta ei saa tehtyä siitä mietintöä lähiaikoina. Kansalaismielipide tuntuisi olevaan pakollisuutta vastaan. Viime vuoden lopussa tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että 74 prosenttia suomalaisesta kannattaa vapaaehtoista ruotsin opiskelua koulussa.

– Pääasia mielestäni on se, että nyt kansalaiset saavat nähdä, mitä kansanedustajat asiasta ajattelevat ja sen pohjalta myös tehdä päätöksiä omien äänestysvalintojen osalta seuraavissa eduskuntavaaleissa, Ilmari Rostila Vapaa kielivalinta -yhdistyksestä sanoo.