– Minua ilahduttaa, että Ruotsin tulokset nyt nousevat, koska tämän eteen on tehty työtä monta vuotta jo. Se kestää kauan ennen kuin saa ison laivan kääntymään merellä. Suomessa pitää miettiä eteenpäin, ettei nämä tulokset jatkossakin laske, rehtori Nina Lidfors sanoo.

”Ei saa olla väliä, mistä kodista lapsi tulee”

Suomessa on etsitty syitä Suomen heikentyneisiin sijoituksiin kansanvälisissä mittauksissa. Yhtenä syynä nähdään muun muassa vanhempien alhainen koulutustausta. Sen pelätään lisäävän eriarvoisuutta lasten koulumenestyksessä.

– Niin ei saisi olla. Sen eteen pitää tehdä työtä että pääsee tästä pois. Ei saa olla väliä sillä, mistä kodista lapsi tulee ja onnistuuko hän koulussa vai ei. Se on ollut ollut se valtti suomalaisessa koulussa. Siihen pitää palata jos se tästä johtuu.

Ruotsissa muutosta parempaan on edesauttanut koulujen mahdollisuus hakea rahaa valtiolta suoraan omiin tarpeisiin, kuten vaikkapa erityisopetukseen.

– Se on hyvä juttu koska silloin koulut saa heti suoraan ne rahat eivätkä rahat mene kuntien kautta, Lidfors sanoo.

Opettajan vahva rooli ja iloa

Nina Lidfors rekrytoitiin Suomesta Ruotsiin perustamaan Gripsholmsskolania kahdeksan vuotta sitten. Suomen koulumallista on peräisin opettajan keskeinen ja selkeä rooli oppilaiden johtajana. Ruotsalaista myötävaikutusta taas on ajatus siitä, että kouluun pitää mahtua iloa. Oppilailla pitää myös olla mahdollisuus kyseenalaistaa asioita ja debatoida.

– Tuntuu siltä, että Suomessa ei nyt enää ole se koulu, mistä minä puhun, kun kerron suomalaisesta koulusta täällä Ruotsissa. Olisi hyvä pitää kiinni siitä mallista, mitä Suomessa on ollut ja erityisesti opettajien koulutuksesta. Kun oppilas ja opettaja kohtaavat niin siitä se lähtee. Se on se avain ja tärkein koulussa.