– Elämme demokratiassa jossa tarvitaan kriittistä ajattelua. Lukutaito on pohja sille, että voidaan ajatella kriittisesti, mutta se ei riitä. Pelkkä kriittisyyskään ei tuota vielä tulosta, vaan tarvitaan myös eettisyyttä, sanoo Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dosentti Anu Warinowski.

Muuttuva maailma

Warinowskin mukaan esimerkiksi ympäristönmuutos, sota Euroopassa, ja koronapandemia ovat kaikki asioita, jotka heijastuvat myös kouluun.

Suomen ja Ruotsin kouluasiantuntijat miettivät yhteisissä seminaareissa miten haasteisiin tulisi vastata, mutta mitä Ruotsi ja Suomi voivat oppia toisiltaan?

– Suomessa ei ehkä kannattaisi lähteä yksityistämisen tielle. Ruotsissa se ei ole tuottanut parhaita tuloksia. Ruotsista voidaan taas oppia monikulttuurisuuden huomioimista. Ruotsissa on ollut etnisiä vähemmistöjä ja monia kieliä suuremmassa mittakaavassa paljon pidempään kuin Suomessa.

”Opettajilla iso rooli, mutta ei ainoa”

Ensimmäiseen aihetta käsittelevään seminaariin Tukholman Suomen instituutilla, osallistui myös Suomen opettajaksi opiskelevien liitto (SOOL). Liiton puheenjohtaja korosti puolestaan, ettei koko tulevaisuuden vastuuta tulisi asettaa ainoastaan opettajille.

– Siinä missä esimerkiksi turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä vastaus on moniammatillisessa yhteistyössä, samaa pätee myös nuorten ja lasten hyvinvointiin. Opettajilla on iso rooli, mutta ei ainoa rooli. Terveydenhuollolla ja perheillä on myös omat roolinsa koulutuksessa ja oppimisessa, sanoo SOOL:n puheenjohtaja Emppu Laakkonen.