Tuire Toivanen on eläkkeellä, mutta hän tekee edelleen keikkaa lääkärinä. Hän ehti työskennellä parikymmentä vuotta traumatisoituneiden ja kidutettujen pakolaisten parissa. Toivasesta perheiden yhdistäminen on ensisijalla pakolaisten kuntoutuksessa.

– Jos perheitä ei ole yhdistetty, niin voi kuntoutusta ei voi edes tehdä, jos äiti ajattelee lapsia jossain tai isä perhettänsä.

Toivanen ymmärtää, että turvapaikanhakijoiden vastaanotossa pystytään nyt hoitamaan vain perustarpeet, koska tulijoita on paljon. Mutta hän uskoo, että tulevaisuudessa apua tarvitaan samaan tapaan kuin 70-luvulla, kun Chilen pakolaiset alkoivat oireilla parin vuoden kuluttua saapumisestaan.

– Jotkut meidän pakolaisista saattavat kiukuissaan radikalisoitua, se täytyy ehkäistä ehdottomasti.

Trauma voi voimaannuttaa

Toivanen on kirjoittanut kirjan kidutettujen kohtaamisesta. Lääkärinä hän tietää, että pitkäaikainen stressi voi pulpahtaa pintaan myöhemmin uniongelmina tai paniikkihäiriönä ja lisätä esimerkiksi diabeteksen tai sydäntautien riskiä. Toivasen mukaan kidutus jättää yleensä vakavammat jäljet kuin vaarallinen pakomatka, joka saattaa olla myös yhteisöllinen kokemus.

– Riippuu hyvin paljon ihmisestä ja ihmisen psyykkisestä peruskunnosta. Jos on turvallinen ja rakastava perhe sekä hyvä itsetunto, niin selviää kyllä. Traumaattinen tilanne on myös voimaannuttava. Jos on kerran selvinnyt yli-inhimillisen vaikeasta tilanteesta, se voi antaa turvallisuuden tunteen, että pärjään.