Vuoden alussa vankiloissa istui 200 elinkautisvankia, joista kymmenelle on myönnetty tälle vuodelle vapauttamispäätös. Elinkautisvankien määrä on kuitenkin melkein kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
– Yksi tärkeä syy oli mielentila-arvioinneissa tapahtunut kiristyminen, eli yhä useampi katsottiin syyntakeiseksi tekoa tehdessään, kertoo erikoistutkija Marja-Liisa Muiluvuori Rikosseuraamuslaitokselta.
Syyntakeiseksi todettu rikoksen tekijä on ymmärtänyt tekonsa ja sen seuraukset, eli hän ollut täydessä ymmärryksessä rikosta tehdessä.
Elinkautistuomio keskimäärin 14,5 vuotta
Suomessa on ollut enimmillään 211 elinkautisvankia. Vuonna 2014 vankien määrä kuitenkin kääntyi laskuun. Keskimäärin elinkautistuomiota istutaan 14,5 vuotta.
– 2000-luvun alussa vangituista elinkautisvangeista osaa on alettu vapauttamaan ja vapautuvia on jopa vähän enemmän kuin sisään tulevia, sanoo Muiluvuori.
Elinkautiseen tuomittu voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vuoden jälkeen. Vanki anoo itse vapauttamista Helsingin hovioikeudesta. Rikosseuraamuslaitos antaa hakemukseen lausunnon ja lisäksi tehdään arvio vangin riskistä syyllistyä uusiin väkivaltarikoksiin.
– Siinä harkitaan muun muassa rikoksen laatua, mahdollisia myöhempiä rikoksia, vankila-aikaista käyttäytymistä, kertoo Marja-Liisa Muiluvuori.
Elinkautisvangeilla on huomattavasti pienempi rikoksen uusimisriski kuin muilla vangeilla. Noin joka viides elinkautisvanki syyllistyy uuteen rikokseen, kun taas kaikista vangeista yli 60 prosenttia tekee uuden rikoksen.