Länsi Ruotsissa on huomattu, että suomalaisuus ja suomalaiset juuret kiinnostavat nuoria ja nuoria aikuisia. Vähemmistöhanke Fin i Västin tarkoitus on syksyn aikana käynnistää kielikahviloita ja pitkällä tähtäimellä nuoret halutaan saada itse luomaan tapahtumia ja uutta ruotsinsuomalaista kulttuuria.

Fin i Väst -toiminnan rahoittaa Kulturnämnden i Västra Götalandsregionen,Trollhättans stad ja Uddevalla kommun.  Tiimi on tulossa katsastamaan Trollhättanin leffateatterin. Syksyn aikana se aikoo olla paikalla suomalaisten elokuvien illoissa ja tutustua Trollhättanin ruotsinsuomalaisiin nuoriin.

Norrköpingissä kasvanut toisen polven ruotsinsuomalainen Raisa Pennanen ja vuosi sitten Göteborgiin muuttanut Martta Partio haluavat saattaa yhteen kaikki, joilla on suomalaiset juuret.

– Elokuvat ja kulttuuritapahtumat kiinnostavat aina ja sillä on helppo aloittaa houkuttelemaan porukkaa paikalle, kertoo Fin i Västin kulttuuriluotsi Raisa Pennanen.

Kulttuuriluotsit ja perheluotsit

Kahden kulttuuriluotsin lisäksi Fin i Västissä työskentelee perheluotsi, jonka tehtävänä on koettaa tavoittaa alueen lapsiperheet. Länsi-Ruotsin ruotsinsuomalaiset kaipaavat eniten vapaamuotoista yhdessäoloa. Tämä selviää Fin i Västin teettämästä nettikyselystä

– Tosi paljon on toivottu semmoista vapaamuotoista kielikahvilatyyppistä toimintaa. Ilman ennakkopaineita tai sujuvaa suomen kieltä voi tulla paikalla ja tavata muita, puhua suomea ja Suomesta.

– Me on huomattu, että halutaan tapahtumia, missä lapset voi puhua suomea, että sitä kieltä voi käyttää muutenkin kuin äidin tai isoäidin kanssa.

Fin i Väst on toiminut vasta puolisen vuotta. Tähän mennessä on jo selvitetty, mitä nuoret, nuoret aikuiset ja lapsiperheet haluavat. Pienimuotoista toimintaakin on saatu alulle, Trollhättanissa järjestettiin perhepäivä ja Boråsissa kokoonnuttiin katsomaan elokuvaa.

– Musta ois tosi kiva jos sais niitä nuoria innostumaan itse,  se on mun mielestä jos nuoret sais tekemään omaa kulttuuriaan, toteaa Martta Partio.