– Moi, nimeni on  Dennis Barvsten ja haluaisin palvelua suomen kielellä.  Hej, jag skulle vilja ha service på finska...

Puhelu vuoden ruotsinsuomalaiseksi kunnaksi valitun Sigtunan vaihteeseen sujuu esimerkillisesti. Luurin toiseen päähän haetaan suomenkielinen henkilö. Nähtäväksi jää, miten suomenkielistä palvelua saa muissa lähes 60 hallintoaluekunnassa.

– Teen tämän, koska mielestäni pitäisi tarkistaa, että hallintoalueet todellakin noudattavat vähemmistölakia. Ja tietysti, minä puhun ruotsia, mutta minä haluan suomenkielistä palvelua. Mielestäni on tärkeää, että jos saa rahoitusta valtiolta, niin rahat laitetaan siihen, mihin ne pitääkin.

Viittomakielen tulkiksi opiskeleva Dennis Barvsten tekee kartoituksen opiskelujensa ohessa. Itse hän alkoi puhua omaa äidinkieltään vasta pari vuotta sitten. Hän uskoo, että kunnat ovat tietoisia siitä, miksi palvelua halutaan. Toinen asia on, tarjotaanko sitä vaihtoehdoksi tai saako sitä pyydettäessä.

-Tämä ehkä on pieni kysymys, mutta koska se on pieni kysymys, siinä voi nähdä, mikä asenne suomen kieleen on ja miten ne yrittää säilyttää vähemmistökieltä kunnassa. Että jos se ei toimi, niin silloin ehkä on enemmän ongelmia tässä kunnassa.

Tarkoitus on myös selvittää, mitä mieltä kuntien puolueet ovat hallintoalueeseen liittymisestä. Valmiin selvityksen hän aikoo antaa eteenpäin. Dennis Barvsten toivoo, että sama selvitys tehdään myös meänkielestä ja saamesta.

– Ehkä laitan sen nähtäväksi kaikille vähemmistöorganisaatioille, esimerkiksi Ung Minoritetille, joka on vähemmistönuorten liittojen yhteistyöelin. He voivat sitten katsoa tutkimusta ja tehdä oman johtopäätöksen, mitä he haluavat tehdä tiedolla.