Belgian Herk De Stadissa on sadonkorjuun aika, mutta tänä vuonna päärynöitä poimitaan synkissä tunnelmissa. Tavallisesti puolet alueen viennistä menee Venäjälle.

Nyt suuri osa päärynöistä uhkaa jäädä puihin, koska Venäjä asetti EU-maiden hedelmät tuontikieltoon kaksi viikkoa sitten.

– Hedelmäntuottajamme ovat epätoivoisia, koska suurille määrille tuotteita ei ole mitään päämäärää, Philippe Appeltan hedelmäpörssi LTV:stä sanoo.

Kääntää talotta pakkaselle

Venäjän pakotteet koskevat myös lihaa, kalaa, juustoa ja maitoa. Eniten tuontikielto on kuitenkin vaikuttanut hedelmä- ja vihannestuottajiin Belgiassa, Puolassa, Liettuassa ja Hollannissa.

Venäjän pakotteet tulivat uutena iskuna juuri, kun näkymät olivat kääntymässä positiiviseen suuntaan.

– Kun talouskasvu on matalaa, alle prosentin luokkaa, EU:n pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet voivat kääntää luvut negatiivisiksi. Näin on käymässä juuri nyt, ekonomi Daniel Gros Euroopan politiikan tutkimuksen keskuksesta arvioi.

Myös Suomen valtiovarainministeri Antti Rinne (SDP) varoitti eilen synkemmistä talousnäkymistä Ukrainan kriisin vuoksi.

Kansa tempaisee myös Belgiassa

Suomalaiset ovat lähteneet kampanjoimaan kotimaisen ruoan puolesta sosiaalisissa medioissa, ja samaa henkeä on nähtävissä Belgiassa. Päärynöiden kotimainen kulutus on noussut 40 prosenttia viikossa.

– Ei ole tuottajien vika, ettemme voi viedä päärynöitä Venäjälle. Maamme on pieni, ja nyt meidän pitää syödä kaikki päärynämme itse, kuluttaja Brigitte Corten arvelee.