Tornionlaaksolaisen miehen elinikä on noin kuusi vuotta lyhyempi kuin keskivertoruotsalaisella. Numerojen takana on monta syytä. Esimerkiksi Haaparannalla, jossa on tilastojen mukaan koko Ruotsin lyhin elinikä, asuu paljon eläkeiässä Etelä-Ruotsista muuttaneita suomalaisia.
Lääkäri Jari Havela Övertorneålta on hoitanut potilaita molemmin puolin valtakunnanrajaa. Hän kuvailee Itä-Norrbottenin profiilia suomalaiseksi. Suomalaisilla on enemmän diabetesta ja sydän- ja verisuonisairauksia kuin ruotsalaisilla. Myös ruokatottumukset ovat erilaisia ja ylipainoa enemmän. Suomalaiset kansansairaudet näkyvät selkeästi Ruotsin puoleisessa Tornionlaaksossa, jossa myös koulutustaso on muuta maata matalampi.
Etenkin Tornionlaakson väki on ikääntynyttä. Moni on muuttanut eläkepäivillään Etelä-Ruotsista mahdollisimman lähelle Suomea.
– Valtaosa alueen paluumuuttajista on työuransa joko pohjoisen kaivoksissa tai etelän tehtaissa tehneitä, ja useinhan ne ovat olleet raskaita töitä, joita he ovat tehneet. Se on jättänyt jälkensä, Havela kuvailee.
Terveydenhuollon kulttuurissa isoja eroja
Havelan mukaan suomalaisessa ja ruotsalaisessa terveydenhuollon kulttuurissa on isoja eroja. Ruotsissa järjestelmä esimerkiksi katsoo enemmän potilaan perään.
– Ruotsissa terveydenhuolto kutsuu vastaanotolle ja kontrolleihin. Ihmiset odottavat kotona, että terveyskeskuksesta tai sairaalasta tulee kutsu. Suomalaiset taas ovat tottuneet siihen, että kaikki pitää huolehtia ja varata itse, hän vertailee.
Tilastojen mukaan esimerkiksi nyt syntyvän haaparantalaispojan eliniändote on noin 75 vuotta, kun koko Ruotsin keskiarvo on noin 80 vuotta. Vaikka perimää ei voi vaihtaa, omaan käyttäytymiseensä voi vaikuttaa. Toisaalta, Havela ei usko, että nykyisten ikämiesten terveysvalistus kantaa hedelmää.
– Mielestäni kaikkein tärkeintä olisi yrittää vaikuttaa nyt syntyvien lasten vanhempiin ja opettaa heille terveyskäyttäytymistä, jotta he voisivat siirtää sen lapsilleen, Havela toteaa.
Jutun tilastotiedot pohjautuvat Kunta- ja määräkäräjätietokannan tietoihin.