Itämeren rikollisuuteen etsitään keinoja

Uppdaterad
Publicerad

Satamien turvallisuustarkastuksiin ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä ole Ruotsissa tulossa muutoksia. Näin siitä huolimatta, että Itämeren matkustajalaivoilla saattaa olla kolmisenkymmentäkin rikostaustaista henkilöä samalla lähdöllä. Tukholma-Riika-reitti on salakuljetuksen ja varastetun tavaran kannalta keskeisessä asemassa.

Schengen-alueen vapaa liikkuvuus sujuvoittaa lastausta satamissa, mutta se helpottaa myös lain rajoja testaavien toimintaa. Svenska Dagbladet kertoi viime viikolla poliisin selvityksestä, jonka mukaan Itämeren laivaliikenteessä oli havaittu peräti 29 rikostaustaista henkilöä samalla lähdölllä. Kyse oli vakaviinkin rikoksiin syyllistyneistä henkilöistä.

– Osa heistä otetaan kiinni, osaa ei. Se johtuu siitä, että näiden on tehtävä rikos, se että he ovat aiemmnin tehneet rikoksia ei riitä, poliisikomisario Kjell-Åke Karlsson Tukholman rajapoliisista sanoo.

Tärkeä salakuljetusväylä

Rikostaustaisten määrää selittää se, että moni EU-maiden välinen reitti on salakukuljetuksen ja varastetun tavaran kuljettamisen kannalta tärkeä.

Itämeren alueen poliisi ja raja- ja tulliviranomaisilla on menossa EU-projekti, jossa selvitetään keinoja puuttua rajat ylittävään rikollisuuteen. Viime vuonna ne suorittivat viisi noin viikon mittaista tehotarkkailua satamissa Helsingissä, Tallinnassa, Riiassa ja Klaipedassa ja lisäsivät tiedonvaihtoa.

350 lähdön perusteella voitiin todeta vakaviinkin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden käyttävän laivoja varsin taajaan. Tarkkailujaksojen perusteella Helsinki-Tallinna-reitiltä saatiin eniten osumia, koska se on erittäin tiheästi liikennöity. Vuoroa kohtaan mitattuna rikollisia tavattiin eniten Riian ja Tukholman välillä. Myös muilla reiteilla saatiin osumia.

Muutoksia tarkastuskäytäntöihin ei kuitenkaan ole näillä näkymin tulossa. Ennemminkin kehitetään tiedustelua ja viranomaisyhteistyötä maiden välillä.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.