Kekkonen – Suomen tasavallan pitkäaikaisin presidentti

Uppdaterad
Publicerad

Urho Kaleva Kekkonen toimi Suomen presidenttinä yli 25 vuotta, vuosina 1956-1982. Hän oli Suomen tasavallan pitkäaikaisin presidentti. Hänet muistetaan voimakkaan sisäpolitiikan lisäksi idänsuhteiden hoitajana.

Presidentti Kekkosen Suomi oli sodasta toipuva maatalousvaltainen yhteiskunta. Teollisuus oli kehittymässä ja moderni palvelusyhteiskunta muovautumassa. Maassa oli meneillään sisäinen muuttoliike ja suuret muuttovirrat kohdistuivat myös Ruotsiin.

– Ruotsi pysyi poissa sotilasliitoista, maa oli puolueeton. Suomi pyrki myös vakiinnuttamaan puolueettomuusasemaansa. Kekkonen sanoi, että ponnistelee Suomen puolueettomuuden puolesta viimeiseen hengenvetoon asti, poliittisen historian dosentti Mikko Majander sanoo. 

Presidentit

Kekkosen suhteet Neuvostoliittoon

Suomi allekirjoitti YYA-sopimuksen vuonna 1948, sopimuksen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Kekkosen valtiomies taitoja tarvittiin erityisesti vuonna 1961, kun Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin, jossa se YYA-sopimukseen vedoten esitti konsultaatiota, eli toimenpiteitä molempien maiden puolustuksen turvaamiseksi. 

– Nootin lähettäminen Neuvostoliiton taholta oli käsitykseni mukaan vaikuttamista siihen, että Kekkosen asemaa Suomen johdossa vahvistetaan tulevissa presidentinvaaleissa.

Kekkosen asemaa pönkittivätkin juuri suhteet Neuvostoliittoon, hän vieraili maassa noin 50 kertaa. 

– Kekkonen onnistui rakentamaan tämmöisen henkilökohtaisen luottamussuhteen. Erityisesti tämä onnistui Nikita Hruštšov aikana. Heille muodostui selkeästi henkilökohtainen suhde, ei ollut kyseessä vain valtionpäämiehet, jotka asioivat, vaan siinä oltiin niin sanotusti kaverusten kesken, tutkija Majander kuvailee.  

Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev. Foto: SCANPIX

ETYK – uran huipentuma

Urho Kekkosen ulkopoliittisen uran huippukohta oli vuonna 1975 Helsingissä järjestetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous, ETYK . Suurvaltajohtajien saapuminen Helsinkiin koettiin Suomessa tärkeäksi tunnustukseksi Suomen puolueettomuuspolitiikalle. 

– Kun katsoo muita poliittisia päättäjiä Suomessa kylmän sodan vuosikymmeninä, niin kyllä Kekkonen eroaa aika suvereenisesti sekä taitonsa, että valtansa suhteen. Tässä mielessä hän tulee olemaan ohittamaton kiintopiste Suomen poliittisessa historiassa ja valtiomiesluokassa, ehkä saman lailla kuin Mannerheim.

Urho Kekkonen Ruotsin valtiovierailulla. Veneessä Kekkosen kyydissä pääministeri Tage Erlander. Foto: SCANPIX / Jan Collsöö

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Presidentit

Mer i ämnet