Helsingissä asuvan Anneli Sihvon äiti Irja Sihvo asuu Degerforssissa. 91-vuotias Irja Sihvo pärjää kotihoidon avulla vielä omassa kodissaan, mutta apua suomenkielellä ei ole hänelle järjestynyt.

– Ei se arkipäivä aina hänellä niin ruusuista ole ollut. Esimerkiksi vähän aikaa sitten hänellä oli paha tilanne ja hän soitti minulle ja kuvitteli, että minä vaan hyppään bussiin tai raitiovaunuun ja tulen häntä auttamaan. Eihän se näin mene, sanoo Anneli Sihvo.

Ruotsinkielinen kotihoito

Pahan paikan tullen Anneli voi soittaa Ruotsissa asuville sisarilleen ja pyytää heitä huolehtimaan äidistä. Kotihoidon avulla äiti kuitenkin pärjää vielä omassa kodissaan.

– Ongelmana on se, että he ovat ruotsinkielisiä ja hän toivoisi, että olisi myöskin suomenkielistä kotipalvelua saatavana. Tilanne on se, että hän on alkanut vähän menettää ruotsin kielen taitoa, sanoo Anneli Sihvo.

Anneli Sihvon äidille ei ole järjestynyt suomenkielistä kotihoitoa useista yhteydenotoista ja pyynnöistä huolimatta.

– Kyllä se vähän nuivalta tuntuu, ja vähän tylyltäkin se suhtautuminen , sanoo Anneli Sihvo.

Vain yksi puhuu suomea

Degerfors on ollut suomen kielen hallintoalueena vuodesta 2014 lähtien. Degerforsin hoitokodin yksikön johtaja ja kotipalveluista vastaava Anne Larsson kertoo, että kunnan kotipalvelussa työskentelee vain yksi suomenkielinen kotihoitaja.

– Kyllä se on sääli, että meillä on vain yksi tyttö yhdessä yksikössä, joka puhuu suomea. Olemme yrittäneet järjestää suomen kielen kursseja, mutta kiinnostus on ollut vaihtelevaa, sanoo Anne Larsson.

Rekrytoitu vain kunnan sisältä

Kunnassa on Larssonin mukaan yritetty rekrytoida suomenkielisiä työntekijöitä, mutta tuloksetta. Rekrytoinnit ovat tapahtuneet vain sisäisesti.

– Olemme anoneet, että kun uusia hoitajia palkataan, että he olisivat suomenkielisiä. Kun uusia anotaan niin kysessä on ne jotka ovat jo Degerforississa töissä, mutta emme ole anoneet ulkopuolelta yhtään suomenkielisiä hoitajia, sanoo Larsson.