Kuusikymmentäluvun loppupuolella rakennettu Saltskog tarjosi monelle muualta tulleelle Scanian tehtaan työntekijälle modernia asumista. Alueella asuu edelleen paljon suomalaisia.

– Viihdyn täällä erinomaisesti. Monet ystäväni ovat suomalaisia ja minulla ei ole mitäään pahaa sanottavaa heistä. Täällä on äärimmäisen rauhallista ja mukavaa, kertoo alueen asukas Bengt Letzén.

Ennakkoluulot rehottavat

Näin Saltskogista ei ajateltu viisitoista vuotta sen rakentamisesta, kun osa aluetta päätettiin saneerata ja asukkaista suuren osan toivottiin muuttavan muualle. Saltskogilla oli huono maine etenkin sen suomalaisasukkaiden kerrottiin ryyppäävän ja rähisevän. Suomenruotsalainen Barbro Asplund ei koskaan ymmärtänyt mihin alueen huono maine perustui sillä hän on aina viihtynyt Saltskogissa.

– Kyllä täällä ryypättiin, mutta ei vain suomalaisten toimesta. Kyllä ruotsalaisetkin ryypääsivät, toteaa Barbro Asplund.

Asplund muistuttaa, että monet maahanmuuttajat hakeutuvat tarkoituksellisesti yhteiselle alueelle.

– Maahanmuuttajat haluavat mieluusti asua maanmiestensä kanssa ja puhua omaa äidinkieltään, toteaa Asplund.

Lähiöt tapetilla

Lähiöt ovat taas kerran nousseet politiikkaan ja esimerkiksi pääministeri Stefan Löfvenin viime viikon puheeseen Almedalenissa.

– Haluamme luoda asuinympäristöjä, joissa ihmiset tapaavat yli luokkarajojen. Tarvitsemme asuinalueita, jossa voi viettää aikaa, perustaa yrityksiä, elää ja kasvaa, lausui pääministeri Stefan Löfven Almedalenissa.