Viemärisukeltaja Pasi Klinga painuu Turun viemäriverkostoon, joka on ollut koetuksella syksyn rankkasateissa. Monet kuivattelevat vieläkin kellareitaan. Kaupunkien tiivistäminen ja viheralueiden asfaltoiminen lisäävät tulvavaaraa, kun sademäärät lisääntyvät kasvihuoneilmiön edetessä.

– Tiivistämisessä pitää huomoida se, että myös rankkasateille ja sitä kautta syntyville hulevesille pitää varata riittävästi päällystämätöntä maa-alaa, hydrogeografian dosentti Petteri Alho Turun yliopistosta sanoo.

Energiaa säästävä koulu

Helsingin Östersundomin Sakarinmäen koulua ollaan muuttamassa Suomen energiatehokkaimmaksi opinahjoksi. Se saa piakkoin energiansa aurinkopaneeleista ja maalämmöstä. Oppilaat ovat olleet innolla mukana suunnittelussa.

– Tosta lähtee putki menemään ja se menee maahan. Yli sadan metrin syvyyteen, kaavailee kolmasluokkalainen Mimmi Kontala kavereineen.

– Sitten 2014 lämmitetään tolla maalämpöpumpulla, öljyllä ja aurinkopaneeleilla, suunnittelee vuorostaan kuudesluokkalainen Matilda Leppänen.

– Meillä on kestävän kehityksen tiimejä täällä ja oppilaita ympäristöasiantuntijoina, agentteina. Minusta tuntuu, että lapsilta tulevat ne parhaat ideat kestävään kehitykseen, rehtori Kaisa Alanne kehaisee.

Tieteellä pituutta keihäskaariin

Suomen kansa voi tunnetusti hyvin niin kauan kuin keihäs lentää pitkälle. Jyväskylän yliopiston Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa hierotaan älynystyröitä keihäskaarien pidentämiseksi.

– Ehkä suurin juttu on suoritustekniikoiden tutkiminen. Tehdään liikeanalyysejä heittosuorituksesta ja analysoidaan eri muuttujia, että mitä heiton aikana tapahtuu. Henkinen valmennus on oleellinen osa myös, tutkija Riku Valleala listaa.