Haningen kunta oli hakenut lupaa siirtää 400 000 kruunua tämän vuoden käyttämättömiä hallintoaluerahoja ensi vuodelle. Kunta suunnitteee suomenkielisten peruskoululuokkien perustamista ja rahat olisivat kuluneet tämän projektin aloittamiseen.

– Lääninhallitus vastasi, että koska vähemmistölaissa ei mainita peruskoulua, valtiontukea ei voi käyttää tällaiseen tarkoitukseen, sanoo Haningen kunnan vähemmistökoordinoija Marjaana Lehmonen Nilsson.

– Se osoittaa hyvin selvästi, että vähemmistölaissa on puutteita. Peruskoulu on niin tärkeä askel kohti aktiivista kaksikielisyyttä.

Peruskoulutoiminta korvamerkinnän ulkopuolella

Vähemmistölain seurannasta vastaava lääninhallitus taas tulkitsi lakia niin, että hallintoaluerahat eivät ole tarkoitettu peruskoulutoimintaan. Rahat on korvamerkitty käytettäväksi ylimääräisiin kuluihin, jotka syntyvät vähemmistökielisten palvelujen järjestämisestä.

– Meistä on hienoa, että Haninge kaavailee suomenkielistä toimintaa peruskouluun. Mutta keskustelemme siitä, mihin juuri nämä evätyt rahat on tarkoitettu, emme itse toiminnasta. Se kuuluu peruskoulun yleisiin tehtäviin kunnassa, sanoo yksikönjohtaja Birgitta Hart Carpenter Tukholman lääninhallituksesta.

Kiistaa lain tulkinnasta

Hallintoalueeseen kuulumisesta irtoava valtionapu liikkuu useimmiten puolentoista miljoonanan tuntumassa, eli kyse ei ole suurista summista. Kunnan ja lääninhallituksen kiistassa onkin kyse periaatteesta, vielä ei ole selvää tulkitaanko lakia jatkossakin samalla tavalla.

– Tämähän on puitelaki, joka antaa mahdollisuuksia erilaisiin tulkintoihin, Marjaana Lehmonen Nilsson toteaa.

–  Katsomme nyt, miten rahoja käytetään ja missä niitä tarvitaan. Onko lain voimaantulon jälkeen muotoutunut käytäntö korrekti, meneekö valtiontuki oikeaan tarkoitukseen, Birgitta Hart Carpenter lupaa.