Meänkielelle ja suomelle halutaan kielikeskus

Uppdaterad
Publicerad

Ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset esittävät, että kieliryhmille perustetaan yhteinen kielikeskus. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on tänään jättänyt asiasta oman selvityksensä kulttuuriministerille.

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan mukaan suomen ja meänkielen kielikeskusta tarvitaan nimenomaan kielten elvytykseen.

– Kunnissa ja yhdistyksissä halutaan tukea konkreettiseen työhön. Lääninhallitus seuraa, miten vähemmistöasemaa toteutetaan, mutta se ei voi antaa tukea ja neuvoa revitalisaatioon, pohtii Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Veera Florica Rajala.

Meänkieli

Esitys asiantuntijoiden kynästä

Florica Rajalan lisäksi kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnken pakeilla olivat edustajat myös Ruotsinsuomalaisten keskusliitosta sekä nuorten että eläkeläisten liitoista. Tornionlaaksolaisten edustajat tapaavat ministerin ensi tiistaina keskustellakseen samasta esityksestä.

Vähemmistötyön konkarit Leena Huss ja Kaisa Syrjänen Schaal ovat laatineet esityksen kielikeskuksesta Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan ja tornionlaaksolaisten järjestön STR-T:n pyynnöstä.

Mallia saamelaisista

Esityksessä kielikeskuksen esikuvana on saamelaisten kielikeskus, joka on järjestelmällisesti kehittänyt keinoja saamen kielen elvytykseen.

Suomen ja meänkielen keskus sijaitsisi sekä Tornionlaaksossa että Tukholmassa ja Uppsalassa. Se olisi osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta, mutta sillä olisi eri tehtävä kuin kielenhuoltoa antavalla kielineuvostolla. Toisin kuin kielineuvosto, kielikeskus tekisi kenttätyötä ja seuraisi, miten elvytyskeinot käytännössä purevat.

– Tällä hetkellä kunnat eivät tiedä, mihin hallintoaluerahoja voi laittaa. Nyt elvytysrahaa käytetään hankkeisiin, joilla toivotaan, että on revitalisaatioeffekti, vaikka välttämättä ei ole niin, Veera Florica Rajala sanoo.

Pienehköt kustannukset

Esityksen mukaan kielikeskus maksaisi vuosittain 6,7 miljoonaa kruunua eli alle kymmenesosan hallintoalueiden määrärahasta. Tänä vuonna hallintoaluetoimintaan on varattu 80 miljoonaa kruunua.

– Summa 6,7 miljoonaa ei ole ratkaiseva, vaan tärkeää on, miten Ruotsi voi noudattaa niitä vähemmistösopimuksia, joihin se on sitoutunut ja miten kielet voivat elpyä, kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke (MP) kommentoi tuoreeltaan raporttia.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Meänkieli

Mer i ämnet