Tukholmassa järjestetttiin ensimmäistä kertaa Baltic sea future -konferenssi, jossa keskusteltiin Itämeren haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Kansainvälistä yhteistyötä Itämeren hyväksi on tehty jo vuosikymmeniä. Itämeren maat ovat pohtineet, miten ravinnekuorimitusta saataisiin pienemmäksi 1970-luvulta lähtien.

Suomenlahdella veden laatu kohentunut

Esimerkiksi Suomenlahti on alue, joka on kärsinyt pitkään voimakkaasta kuormituksesta. Pietarin jätevesien puhdistuminen ja sinne tehdyt investoinnit ovat kuitenkin alkaneet näkyä: Suomenlahteen tuleva kuormitus on kääntynyt laskuun 10 vuoden aikana.

Itämerikonferenssiin osallistunut professori Kari Hyytiäinen Helsingin yliopistosta kertoo, että muutos on jo havaittavissa veden laadussa.

– Tulevaisuus näyttää hyvin valoisalta, koska on paljon yhteistä tahtotilaa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt on vain kyse siitä, että miten kukin taho voi edesauttaa tavoitteen saavuttamista.

Helsinki – fosforineutraali kaupunki

Helsingin kaupunki otti Itämeren suojelun osaksi toimintojaan 10 vuotta sitten. Helsingin satama luopui erillisistä jätevesimaksuista vuonna 2008 ja tällä hetkellä lähes 90 prosenttia risteilyaluksista pumppaa jätevetensä Helsingin kaupungin viemäriverkkoon.

Tänä vuonna Helsingistä tuli Itämeren ensimmäinen fosforineutraali kaupunki yhdyskuntajätevesien osalta.

– Meillä lähtökohta ja ajattelumalli on se, että samalla kun Itämeren asioita hoidetaan, yhdistyy taloudellinen näkökulma ja ympäristönsuojelullinen näkökulma, Helsingin kaupungin ympäristösuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund kertoo.

Esimerkiksi Kippo-Edlund nostaa turismin, joka on Helsingin isoimpia toimialaoja.

– Matkailun näkökulmasta kriittinen menestystekijä on, että meidän vedet on mahdollisimman puhtaita ja tulee vielä puhtaammiksi. Kun ajatellaan Helsingin 1,4 miljoonaa asukasta, niin merellä on aivan valtavan iso virkistyskäyttöarvo asukkaille ja tietysti myös matkailijoille.