Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluu tällä hetkellä 59 kuntaa ja pyrkijöitäkin olisi enemmän. Monet tunnetut kulttuurivaikuttajat, poliitikot sekä viranomaiset puhuvat tänä päivänä avoimesti suomalaistaustastaan.

– Vaikka puhutaan, että jokin ryhmä ei näy tarpeeksi niin ei se tarkoita sitä, että heidän täytyy tuntea itsensä syrjityksi koko loppu elämänsä. Päinvastoin ryhmä voi itse toimia ja kasvattaa kielellistä itsevarmuutta. Näin on jo tapahunut, mutta tähän vaaditaan myös politikkojen apua, sanoo poliittinen vaikuttaja Maria Wetterstrand.

Yhtäläisyyksiä molemmissa maissa

Suomessa ruotsinkielisten määrä lisääntyy. Maan väestörekisteriin pitää kuitenkin valita jompi kumpi kielistä, sillä kaksikielisyyttä ei luokitella laisinkaan.

– Ruotsin kielilainsäädäntö lähestyy hieman Suomen lainsäädäntöä, mutta ei se varmasti koskaan tule yltämään täysin samalle tasolle. Toisaalta suomenruotsalaisten kielellinen tilanne on heikentymässä eli sillä tavalla suomenruotsalaiset lähestyvät ruotsinsuomalaisia, arvioi professori Jarmo Lainio.