Meänkielisten Met Nuoret -järjestön mukaan tilanne on kielen säilymisen kannalta kriittinen.

– Ne, joilla lapset ovat koulu- ja päiväkoti-iässä eivät itsekään ole saaneet meänkielen taitoa. Tämä on jo toinen polvi, joka ei saa meänkieltä. Jos opetusta saa koulussa, sitä saa liian vähän, pohtii Met Nuoret -järjestön varapuheenjohtaja Johanna Nordblad Sirkka.

Kuntien vastuuta kaivataan

Suomenkielisten ja meänkielisten nuorten edustajat suuntasivat kohti päivän ministeritapaamista toiveikkaina.

Nykyinen vähemmistölaki vaatii kunnilta ainoastaan esikoulutoiminnan ja vanhustenhoidon järjestämistä, mutta koko kouluaika putoaa lainsuojan väliin. Peruskouluopetus omalla äidinkielellä on pääosin yksityisten toimijoiden vastuulla.

– Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto on sitä mieltä, että se on hyvä täydennys, mutta se perusvastuu ei pitäisi olla yksityisillä toimijoilla, vaan kunnilla, miettii RSN:n puheenjohtaja Dennis Barvsten.

Selvitys tekeillä

Kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan paitsi hallintoaluejärjestelmän toimivuutta, myös koululain sisällyttämistä vähemmistölakiin.

Nuoret toivovat poliittista linjaa ja vastausta siihen, mihin uudistettu vähemmistöpolitiikka on menossa.