Tukholman yliopistossa toivotaan, että syksyllä alkava suomi äidinkielenä opettakoulutus houkuttelee monta innokasta opiskelijaa. Suomen lisäksi neljä ja puoli vuotta kestävä koulutus antaa pätevyyden englannin ja ruotsi toisena kielenä opettamiseen.

– Tietysti toivon, että tässä pohjalla olisi sellainen omakohtainen halu tulla nimenomaan suomen äidinkielen opettajaksi. Ja että olisi oma palava halu tähän ammattiin ja myös halu välittää kieltä seuraaville sukupolville lapsille ja nuorille, suomen kielen laitoksen opintorehtori Sari Pesonen sanoo.

Ruotsin tai Suomen lukiokoulutus ei välttämättä yksinään riitä täyttämään pääsyvaatimuksia kolmen aineryhmän yhdistelmään. Opintorehtori kehottaa kaikkia ottamaan yhteyttä, koska testeillä voi täydentää puuttuvia vaatimuksia.

– Sehän on Ruotsissa ihan tosiasia, että opiskelijat, jotka lukevat suomea äidnkielenään lukiossa on vähentynyt viime vuosina. Kaikissa lukioissa ei edes tarjota muodollisia suomen opintoja, jolloin suomen arvosanaa ei voi saada. Silloin on hyvin tärkeä tietää, että pystyy hakemaan koulutukseen, vaikka ei sitä lukiotodista olekaan opintorehtori Sari Pesonen selvittää.

Ruotsi on saanut vuosi toisensa jälkeen arvostelua Euroopan neuvostolta siitä, että kouluasiat ovat rempallaan. Korkeakouluviraston mukaan vähemmistöopettajien koulutukseen olisi tarvittu 26 miljoonaa kruunua. Hallitus myönsi 6 mijoonaa, joista 2,5 miljoonaa menee suomelle ja meänkielelle. Summa riittää kouluttamaan äidinkielenopettajia, mutta ei esikoulu-, aine- tai luokanopettajia.Ruotsinsuomalaisten valtuuskuntaa kiukuttaa myös se, että nyt rahaa löytyy 150 miljoonaa kruunua luonnontieteiden opettajien kouluttamiseen ja uusille opiskelijoille tarjotaan lisäksi 75 000 kruunun bonus.

– Korkeakouluviraston esityksessä ehdotettiin, että houkutellaan opiskelijoita kouluttautumaan äidinkilenopettajaksi vähemmistökielissä antamalla anteeksi opintolainoja tai joku stipendi, kun he valmistuvat. Mutta hallitus päätti, että mitään taloudellisen tuen porkkanaa ei anneta. Nyt kaksi vuotta myöhemmin nämä luonnontieteiden opettajat ovat niin paljon tärkeämpiä kuin kansallisten vähemmistöjen opettajat, ja silloin raha löytyy, napauttaa Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Peura.