Uutisten tekemän puhelinkierroksen perusteella Tukholman ja Eskilstunan ruotsinsuomalaisissa kouluissa kaikki opettajavirat on täytetty. Eskilstunan ruotsinsuomalaisessa koulussa on saatu jopa lisävirkoja ja näin vakinaistettu koulukuraattorin virka ja kokopäiväistetty erityisopettajan virka.
Poikkeuksen tekee Göteborgin ruotsinsuomalainen koulu, joka ei ole saanut kaikkia virkoja täytettyä ennen lukukauden alkua.
– Opettajien löytäminen on vaikeaa, aivan kuten Ruotsin muissa kouluissa, mutta toivon, että syksyllä asia helpottaa, toteaa Göteborgin ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Lillemor Arvidsson.
Oppilasmäärät kasvavat
Oppilasmäärät ovat kasvussa kaikissa kyselyyn osallistuneissa kouluissa, Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa jouduttiin tilan puutteen vuoksi jättämään ulkopuolelle oppilaita tänä syksynä.
– Tänä vuonna piti jättää ”heti kättelyssä” 10 oppilasta ulkopuolelle, kun eivät mahtuneet. Jono kouluun kasvaa vuosi vuodelta, rehtori Heli Lindström kertoo.
Opettajatilanne on hänen mukaansa ”loistava”. Viimeinen opettajavirkakin on täytetty pätevällä opettajalla. Opettajia koulussa on 29.
Laillistaminen vaikeuttaa rekrytointia
Sen sijaan ongelmia tuottaa ruotsinsuomalaisissa kouluissa opettajien ruotsin kielen pätevyysvaatimus. Rehtoreiden mukaan tämä vaikeuttaa pätevien opettajien rekrytoinnin Suomesta.
Tukholman pohjoispuolella sijaitsevan Kistan Liljakoulun rehtori Johanna von Kraemer pitää opettajien laillistamisvaatimuksia kohtuuttomina nimenomaan ruotsinsuomalaisissa kouluissa. Jos kouluun tulee opettaja esimerkiksi Suomesta niin tämä joutuu todistamaan ruotsin kielen pätevyytensä lähettämällä paperinsa kouluvirastoon.
– Ruotsinsuomalaisen koulun tulisi itse voida päättää, riittääkö opettajan kielitaito, rehtori sanoo.
Laillistaminen nähdään ongelmallisena myös esimerkiksi Botkyrkan ruotsinsuomalaisessa koulussa.
– Päteviä, paremmin koulutettuja opettajia on vaikea saada tänne juuri tuon ruotsin kielen osaamisen todistamisen myötä. On kuulemma tapauksia, jolloin opettajalla on ollut yliopistollinen loppututkinto ruotsin kielestä, eikä kouluvirasto millään meinannut hyväksyä sitä pätevyyskelpoisena, rehtori Susanna Viinikka kertoo.