Myös ruotsinsuomalaiset vanhemmat ovat huolissaan lastensa suomenkielisestä opetuksesta. Itsekin ruotsinsuomalaista koulua käynyt Mikko Viitala taistelee nyt omien lastensa oikeuksien puolesta.

– On ollut ikävä seurata kehitystä ja sitä alasajoa, mitä on tapahtunut oikeastaan 80-luvulta saakka.

Suomenkielinen opettajankoulutus lopetettiin vuonna 1988 ja viimeisin takaisku on Örebron ja Göteborgin vapaakoulujen sulkeminen.

Nykyinen tuntimäärä ei riitä

Professori Jarmo Lainion mukaan Ruotsin tämänhetkinen hallitus suhtautuu myönteisesti kansallisiin vähemmistökieliin, mutta kuntatasolla kaksikielisyyden käsitys ja käsittely ontuvat pahasti. Lainio selvittää parhaillaan hallituksen toimeksiannosta toimenpiteitä vähemmistökielisen opetuksen tukemiseksi.

LÄS MER: Ruotsinsuomalaisissa kouluissa on reilut 600 oppilasta

Yksi vaihtoehto olisi, että Kouluasioiden valvontavirasto (Skolinspektionen) voisi jatkossa vaatia kunnilta enemmän – käskyjen tai jopa sanktioiden muodossa.

– Nykyinen äidinkielen opetuksen tuntimäärä ei esimerkiksi riitä. Pohdimme nyt, pitäisikö meidän ehdottaa viikoittaista vähimmäistuntimäärää, Jarmo Lainio toteaa.

Vapaakoulu vaatii paljon tietotaitoa

Professorin mielestä vapaakoulu on edelleen ainoa vaihtoehto toteuttaa kaksikielinen opetus. Vapaakoulun pyörittäminen on kuitenkin vaativa tehtävä ja edellyttää ponnistuksia sekä rehtorilta, muulta henkilökunnalta että vanhemmilta.

– Jokaisen osapuolen pitäisi perehtyä asioihin ja osata lakitekstit, koska kunnan edustajat eivät aina niitä hallitse.

Mikko Viitalan mielestä vanhempien on oltava aktiivisia, mikäli he haluavat varmistaa lastensa opetuksen.

– Kyllä se vaatii myös ruotsinsuomalaisilta, että vaaditaan asioita ja ollaan valmiita taistelemaan niiden puolesta.