Moni muistaa Minna Canthin mustavalkoisista valokuvista, jotka esittävät topakkaa, vakavaa, vanhempaa naista. Aikalaisilleen Canth näyttäytyi kuitenkin erilaisena – hän oli voimakas persoona, mielipidevaikuttaja ja aikansa radikaali, joka kosketti työssään monia yhteiskunnan kipeitä kohtia.
Huolimatta siitä, että Canth jäi 34-vuotiaana seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi, hän onnistui luomaan itselleen aseman merkittävänä yhteiskuntakriitikkona ja suomalaisen näytelmäkirjallisuuden realismin uranuurtajana.
– Hän oli hyvin laajapojainen ja käsitteli tuotannossaan monia alistettujen luokkien ihmisiä. Hänen teemojaan olivat sekä etnisyys, naiseus että myös luokkanäkökulma, mikä oli siihen aikaan hyvin harvinaista, sanoo vähemmistökirjallisuuden professori Satu Gröndahl.
Oma kauppa mahdollisti työskentelyn
Minna Canth syntyi Tampereella 1844. Hän kävi Finlaysonin tehtaan työntekijöiden lapsille perustettua koulua. Minnan ollessa yhdeksänvuotias perhe muutti Kuopioon, jossa perheen isä sai hoitaakseen Finlaysonin lankapuodin.
Canth aikoi opettajaksi mutta keskeytti opintonsa ja avioitui Ferdinand Canthin kanssa. Lasten ja kodinhoidon ohessa hän alkoi kirjoittaa miehensä toimittamiin lehtiin novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja. Lapsia syntyi tasaiseen tahtiin, mutta juuri ennen seitsemännen syntymää, 1879, Canthin mies kuoli.
Jäätyään leskeksi 34-vuotiaana seitsemän lapsensa kanssa Canth ryhtyi hoitamaan isänsä kauppaa. Kaupanpito teki hänestä taloudellisesti riippumattoman ja hänen oli mahdollista kirjoittaa, mitä hän itse halusi. Eräs eniten huomiota herättäneistä teoksista oli Työmiehen vaimo, jossa Canth kritisoi miesten ylivaltaa avioliitossa.
– Näytelmä herätti suurta paheksuntaa aikoinaan, kertoo Gröndahl.
Ainoa nainen, jolla on oma liputuspäivä
Canth kirjoitti kaikenkaikkiaan kymmenen näytelmää. Gröndahlin mukaan hän oli sosialisti, radikaali ajattelija joka teki työtä tasa-arvon puolesta yli luokkarajojen. Hänen kotiinsa Kuopioon kokoontui keskustelemaan suuri osa tuon ajan kulttuurivaikuttajista.
Minna Canth kuoli vuonna 1897, 53-vuotiaana. Hän on ensimmäinen – ja ainoa – suomalainen nainen, jolla on oma liputuspäivä.