Suomessa syntynyt, mutta Ruotsissa lapsesta saakka asunut Rosita Grönfors pukeutuu perinteiseen romaniasuunsa, vaikka tietää, mitä se tarkoittaa hänen asemalleen yhteiskunnassa.

Oletteko te kokenut vaatetuksen vuoksi syrjintää Ruotsissa?

– Sehän on jokapäiväinen omassa elämässänikin, että rotusyrjintä on Ruotsissakin kasvanut ja kasvaa koko ajan. Yksi esimerkki on hirveän vaikea. Jos me menemme tavallisesti ruokakauppoihin, vahdit tulevat seuraamaan meitä. Jos me menemme bensa-asemalle, emme saa ottaa bensaa ennen kuin käymme sisällä maksamassa, Rosita Grönfors kertoo.

Syrjinnän on määrä loppua vajaan parin vuosikymmenen kuluessa. Ruotsissa otettiin 2012 käyttöön kansallinen strategia, jolla saatetaan loppuun romanien tasa-arvoinen kohtelu. Tällä hetkellä Ruotsissa asuu noin 42 000 romania.

Alice Bah Kuhnke: Edessä suuri haaste

– Vuonna 2032 kaikkia romaneja kunnioitetaan ja heillä on oltava täysin samat oikeudet kuin muillakin. Minulle 2032 on kaukana tulevaisuudessa ja tunnen valtavaa kärsimättömyyttä. Minun on vaikea hyväksyä, että ihmisoikeuksien saavuttaminen kestää niin kauan, kulttuuri- ja demokratiaministeri Alice Bah Kuhnke sanoo.

Jotakin konkreettista lähivuosina?

– On katsottava lainsäädäntöä, mutta olemme suuren haasteen edessä, kun kyse on esimerkiksi oikeudesta omaan kieleen. Meitä on arvosteltu eri tahoilta, sekä Euroopassa että YK-tasolla, Alice Bah Kuhnke toteaa.

”Tasa-arvoa rakennettava jo tänään”

Kulttuuri- ja demokratiaministeri avasi aamupäivällä Tukholmassa romanikulttuurin päivät. Yksi esiintyjistä oli juuri Rosita Grönfors, joka johtaa maailman ainutta romaninaisten tukikeskusta. Grönfors ei oikein innostu romanistrategian tavoitteesta, jonka mukaan vuonna 2032 syrjintää ei enää esiintyisi.

– En näe sitä, että romanit olisivat siinä ja siinä vuosimäärässä tasa-arvoisia, sillä tasa-arvoa rakennetaan tämän päivän panosteilla. Tänä päivänä minun pitää olla tasa-arvoinen ja siihen täytyy tehdä työtä.