Foto: Ludvig Thunman, TT /AP Photo, Lehtikuva, Roni Rekomaa

Ruotsalaisten Suomi-tietämys tökkii

Uppdaterad
Publicerad

Ruotsalaisten tiedot Suomesta ovat vähäisiä ja Suomi-kuvaa leimaavat ennakkoluulot ja epävarmuus, käy ilmi Tukholman Suomen instituutin teettämästä kyselystä. Pohjimmiltaan asenne Suomea kohtaan on kuitenkin myönteinen ja kiinnostus Suomea kohtaan muhii.

Instituutin teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että ruotsalaisten tietämys Suomesta on vähäistä ja epätietoisuutta koetaan esimerkiksi Suomen historian ja kulttuurin osalta. Tutkimus osoittaa, että vain viidesosa ruotsalainen tietää mitä suomenruotsalaisilla tarkoitetaan. Lähes puolet uskoo, että suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset tarkoittavat samaa asiaa.

Tutkimukseen osallistujien Suomi-kuva on sekava ja vähäisen tietämyksen vuoksi monen spontaani kuva Suomesta on vanhentunut. Pohjimmiltaan asenne Suomeen on kuitenkin myönteinen ja pinnan alla piilee tutkimuksen mukaan modernimpi kuva. 

Järvet, sauna ja luonto

Spontaaneissa mielikuvissa Suomeen liitetään muun muassa: kaunis luonto, urheilu, hiljaisuus, muotoilu ja hyvä koulu. Negatiivisempina mielikuvina nousivat esille väkivalta, alkoholinkäyttö ja kielimuurit. Monet mainitsevat, että vapaa-ajalla suomalaiset ovat aktiivisia ja viettävät paljon aikaa luonnossa sekä tietenkin saunassa. 

KYSYMYS: Mitä ajattelet spontaanisti, kun ajattelet Suomea? Foto: Novus

Sisukkaat suomalaiset

Tutkimusryhmissä puhuttiin suomalaisista kunnioittavasti. Osallistujilla on pohjimmiltaan positiivinen asenne suomalaisia kohtaan, ja monet kuvaavat yhdistävänsä tietyn ystävällisyyden ja luotettavuuden erityisesti suomalaisiin. Tutkimuksessa nousi esille myös ”suomalainen mielenlaatu”, joka voi on tyly ja vakava, mutta se yhdistetään myös ihailtavaan periksi antamattomuuteen – sisuun.

”Järjestelmällinen yhteiskunta”

Suomen yhteiskunnan ruotsalaiset näkevät järjestelmällisenä, tarkoituksenmukaisena ja hyvin toimivana. Suomi-kuva on monella hyvin kaksijakoinen, sillä nuorta sukupolvea kuvataan uteliaaksi ja trendikkääksi, kun taas vanhempi sukupolvi koetaan konservatiivisemmaksi ja muutoksia vastustavaksi.

Muumit, Arja Saijonmaa ja Lordi

Tutkimuksen mukaan Suomen kulttuurielämä nähdään enemmän kansanomaisena kuin korkeakulttuurina. Muumipeikko on tunnetuin mainituista suomalaista kulttuuri-ilmiöistä. Lisäksi monet nimeävät Arja Saijonmaan ja Lordin. Spontaanisti kuvattuna suomalaiseen kulttuuriin liitetään tango, muotoilu ja tunnetut säveltäjät Suomalainen kulttuuri koetaan kuitenkin kapeaksi verrattuna muihin Pohjoismaihin.

KYSYMYS: Mitä Suomeen liittyvää olet nähnyt/kuullut mediassa viimeisen puolen vuoden aikana? Foto: Novus

”Tiedän vain vähän”

Osallistujien kuvatessa suhdettaan Suomeen osoittautuu, että osa on kotoisin Suomesta tai siellä on sukulaisia, mutta monilla suhde on lähes olematon. Tutkimuksen mukaan noin joka neljäs ruotsalainen on käynyt Suomessa ainakin 5 kertaa ja lähes joka kolmas ei kuitenkaan ole koskaan käynyt Suomessa. 

Tutkimukseen osallistujien tiedot Suomesta ovat vähäiset, mutta monella on kiinnostus oppia lisää. 

”Tiedän vain vähän. Hävettävän vähän. Suomi tuntuu olevan vähän sivussa. Tanskan ja Norjan kanssa meillä on samanlainen kieli. Suomella on aivan erilainen kieli. Siitä tulee este. Hävettää – tiedän niin vähän. ”

Kohderyhmänä 18-79-vuotiaat

Suomen Tukholman-instituutti on teettänyt tutkimuksen Novusilta yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja ajatushautomo Magman kanssa. Tutkimusta varten tehtiin 1065 haastattelua ja kohderyhmänä olivat 18-79-vuotiaat ruotsalaiset. 

KYSYMYS: Mikä on yleisesti ottaen asenteesi Suomea kohtaan? Foto: Novus

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.