Tukholman liepeillä sijaitseva Södertörnin korkeakoulu tavoittelee johtavaa asemaa eurooppalaisessa romanitutkimuksessa. Södertörnin korkeakoulussa on koulutettu romanikielen äidinkielenopettajia ja sillanrakentajia jo kymmenisen vuotta.

”Romanitutkimusta ei ole pidetty kiinnostavana”

– Romanitutkimus on kaikkialla Euroopassa vasta äskettäin kehittynyt oikeaksi akateemiseksi tutkimusalaksi, vaikka sillä on pitkiä perinteitä aina 1700-luvulle saakka. Tämä tietysti liittyy myös siihen, ettei romaneja ole koettu yliopistomaailmassa, eikä yhteiskunnassakaan, kiinnostavaksi teemaksi tutkia, romanitutkimuksen tuore professori Kimmo Granqvist kertoo.

Romaneja on Euroopassa runsas kymmenen miljoonaa. Ruotsissa arvioidaan olevan 100 000 romania ja Suomessa noin 10 000.

Nykykreikan tohtori löysi romanikielen sattumalta

Granqvist aloitti uransa romanitutkimuksen parissa sanakirjaprojektissa parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin hän oli juuri väitellyt tohtoriksi Tukholman yliopistosta pääaineenaan nykykreikka.

– Romanikieli tuli kreikan kielen lisäksi ihan sattuman kautta. Osuin kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen Helsingissä tekemään siviilipalvelusta ja siellä aloitettiin juuri silloin tutkia romanikieltä. Sain toimeksiannon sanakirjaprojektin parissa ja siitä se lähti. 

Sittemmin Granqvist on julkaissut Suomen romanikielen alkeet ja kieliopin sekä toiminut romanikielen ja kreikan opettajana Helsingin yliopistossa. Itse hän puhuu Suomessa puhuttavaa kaalo-murretta ja itäslovakian murretta.