Ruotsissa ei ole kerjäilykieltoa ja siksi monet kerjäläiset saapuvat Tukholmaan. Elokuussa sosiaalisihteeri Pertti Koistisen ryhtyy kehittämään Tukholman etsivän kenttätyön yksikköä.

– Siinä on semmoinen oravanpyörä, koska täällä ei saisi olla häiritsemässä yleistä katukuvaa, mutta kuitenkin heitä pitäisi yrittää auttaa, sanoo Koistinen. 

90 % pääkaupungissa toimivista kerjäläisistä ovat Romaniasta tulleita romaneja.

– Tämä on se keskinäinen pulmakysymys. Heitä ei voi koko ajan häätää, mutta ei myöskään asuttaa minnekkään ainakaan pysyvästi.

Monissa maissa kerjääminen on kiellettyä

Irlannissa ei saa kerjätä pankkiautomaattien lähellä, Kreikassa kerjäämisestä annetaan sakkoja ja Unkarissa kodittomuus on kiellettyä. Ruotsi ja Suomi ovat ainoat maat, jossa ei ole mitään suoraa kerjäyskieltoa.

– Kiellolla ei päästä asian ytimeen. Romania on saanut EU:lta monta miljardia, mutta romanit itse ovat saaneet vain murto-osan rahoista. Ei ole poliittisesti kovin suositeltavaa hakea EU:lta rahaa, koska näiden valtioiden on itsekin osittain osallistuttava hankkeiden rahoitukseen, sanoo Koistinen.

Ruotsin lähiympäristöstä löytyy toki onnistuneitakin romaneihin kohdistuneita EU-projekteja.

– Puola ja Baltian maat ovat hakeneet rahoitusta, ja heillä on hyvin onnistuneita projekteja oman maansa romaniväestön suhteen.