Suomen itsenäistymisessä oli melkoisesti onnea

Uppdaterad
Publicerad

Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjän imperiumista vuonna 1917 juuri otollisella hetkellä, arvelee historioitsija Teemu Keskisarja. Vuotta aiemmin tai muutamaa vuotta myöhemmin irtautuminen ei olisi onnistunut yhtä ketterästi.

Helsingin senaatintorin laidalla on nykyinen valtioneuvoston linna, joka Suomen itsenäistymisen aikoihin palveli senaatin istuntosalina. Samainen senaatti antoi Suomen itsenäistymisestä esityksen, jonka Suomen eduskunta 6. joulukuuta hyväksyi. Ratkaiseva sysäys tuli Venäjältä, jossa oli käynnissä vallankumous.

– Marraskuussa bolshevikit olivat kaapanneet vallan, eikä Suomen porvarillinen senaatti voinut kuvitellakaan olevansa samassa veneessä Leninin huligaanien kanssa. Suomen oli oikeastaan pakko julistaa itsensä itsenäiseksi juuri siinä vaiheessa, historioitsija Teemu Keskisarja kuvailee Venäjällä tuolloin vallinnutta kaoottista tilannetta.

Nopea itsenäistyminen johti sisällissotaan

Kohta Suomen itsenäisyyden tunnustivat monet maat, mutta ensimmäiseksi itsenäisyyden tunnusti Venäjän bolshevikkihallinto.

– Kyllä Venäjällä bolshevikeilla oli hyvät syyt tunnustaa Suomen itsenäisyys. Venäjä oli niin pahassa heikkouden tilassa, etteivät he kaivanneet vihollisekseen vuodenvaihteessa 1917-1918 edes Suomen muutaman kymmenen tuhannen nukkavierua talonpoikien armeijaa.

Syntynyt valtatyhjiö ja kuilut yhteiskuntaluokkien välillä veivät Suomen kuitenkin saman tien sisällissotaan, joka poikkesi aikaisemmista kahakoista.

– Kaikki aikaisemmat sodat syttyivät kruunupäiden takia jossain kaukaisessa linnassa päätettyinä, ei Suomen rahvaalla ollut niissä osaa eikä arpaa. Mutta vuonna 1918 kävi ensimmäisen kerran niin, että pieni ihminen oli osavastuullinen sotaan, Keskisarja muistuttaa.

Sotaveteraani Kurt Antskog Tukholmasta kertoo omia rintamakokemuksiaan Salla Vartiaiselle ja Dan Görgülle.

Nuorten on vaikea ymmärtää sotaa

Sisällissodassa menehtyi jälkiselvittelyineen noin 38 000 ihmistä reilun puolen vuoden aikana.

Ruotsissa kasvaneet Dan Görgü ja Salla Vartiainen perehtyvät sisällissodan kuviin ensimmäistä kertaa historioitsija Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle -teoksen kautta.

– Minun kokemukseni sisällissodasta on, että vanhemmat ihmiset ovat arkoja, eivätkä halua puhua siitä. Sitä vielä hävetään joissain paikoissa Suomessa, Dan Görgü muistelee.

– Koska olen onnellisesti syntynyt tänne Ruotsiin, niin on kauhean vaikeaa ymmärtää sitä, että joku voi mennä niin pitkälle tai että joku asia voisi olla niin tärkeä, että sitä voisi tosiaan tappaa jonkun toisen ihmisen, miettii puolestaan Salla Vartiainen.

Finland 100 år – Finlands vändpunkter med sverigefinska ögon

Hur ser det självständiga Finlands olika vändpunkter ut när man betraktar dem med sverigefinska ögon? Salla Vartiainen och Dan Görgü, som är andra generationens sverigefinnar, reflekterar kring Finlands historia och över hur landet har blivit vad det är idag.

SVT2 2 apr 18:00

SVT2 4 apr  23:45 (repris)

SVT2 7 apr 08:30 (repris)

Kommer att kunna ses i SVT Play till och med den 29 september (6 månader).

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.