Lääninhallituksen selvityksen käynnisti vajaa vuosi sitten epäselvyys hallintoalueiden varojen käytöstä. Hallitus päätti syysbudjetissaan, ettei uusia kuntia oteta mukaan hallintoalueeseen, ennenkuin varojen käytöstä on annettu selkeät ohjeet. Niin kunnilla kuin vähemmistöilläkin oli sumea kuva siitä, mihin varoja sai käyttää. Tänään julkistettu raportti osoittaakin, että rahoja käytetään yhtä monella tavalla kuin on hallintoaluekuntia.
SUUNNITELMALLISUUS SEKÄ BUDJETTI A JA O
Lääninhallitus suosittelee raportissaan kunnille selkeän toimintasuunnitelman tekemistä. Kaikki kieltä edistävät toimenpiteet tulee myös olla toimintasuunnitelman mukaisia. Suunnitelmalle pitää laatia budjetti, jota seurataan. Budjetin avulla on myös helppo katsoa jälkeenpäin, mihin varoja on käytetty eri kunnissa.
Valtionapua voi lääninhallituksen suositusten mukaan käyttää jatkossakin koordinaattoreiden palkkakustannuksiin, mutta siten, että budjettiin mahtuu kieltä edistäviä panostuksia.
Varojen käytöstä on neuvoteltava vähemmistöryhmien ja varsinkin kohderyhmien kuten esikoulun, vanhustenhoidon ja kulttuurin sidosryhmien kanssa.
KUNTIEN TEHTÄVÄ TARVEKARTOITUS
Suomen kielen hallintoalueille myönnettävien budjettien tuleen lääninhallituksen mielestä perustua tarvekartoitukseen, joka on tehtävä vuosittain esimerkiksi esikoulutoiminnalle.
Esikoulutoiminta on asetettava lain mukaisesti etusijalle samoin kuin vanhustenhoito. Kunnan on tarvekartoituksen pohjata tarjottava esikouluopetusta sekä vanhustenhoitoa vähemmistökielillä ja katsottava, että siihen on pätevää henkilökuntaa.
Lääninhallitus toivoo, että hallintoaluerahoja käytetään vähemmistön näkyvyyden lisäämiseen kuten vähemmistökielisiin kyltteihin sisätiloissa ja ulkona sekä liputuspäivien huomioimiseen.
”EI JUURI UUTTA”
Haningen kunnan vähemmistöasioiden koordinaattori Marjaana Lehmonen Nilsson sanoo, ettei lääninhallituksen ohjeissa ollut juurikaan uutuuksia. Vähemmistöjen toive koulun ottamisesta ohjeistuksen piiriin ei mennyt läpi. Myöskään äidinkielenopetuksen järjestämiseen varoja ei saa käyttää.
– Ilmeisesti siinä kohtaa kunnallinen itsemääräämisoikeus lopahtaa. Näissä uusissa ehdotuksissa ohjeiksi ei mainita koulua millään tavalla, toteaa Marjaana Lehmonen Nilsson.
– Tämä on hallituksen asia, nykyisessä laissa ei mainita koulua, sanoo Helena Cronséll Tukholman läänin Lääninhallituksesta.