Puolustusselonteon mukaan Suomen pitäisi nostaa sodan ajan joukkojen määrää 280 000 sotilaaseen. Tällä hetkellä sotilaiden määrä on 230 000.
– Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois, Suomen puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan.
Yhdysvallat ja Ruotsi tärkeimmät kumppanit
Selonteon mukaan Suomen keskeisimmät kumppanit puolustusyhteistyössä olisivat Yhdysvallat ja Ruotsi. Varsinkin Ruotsin nykyaikaiset ilma- ja merivoimat sekä Suomen suuret maavoimat täydentäisivät hyvin toisiaan.
– Krimin kriisin ja Ukrainan sodan myötä tilanne turvallisuusympäristössä on muuttunut ja varmasti yhtenä tekijänä se on ollut syventämässä tätä yhteistyötä. Kyllä siihen on havahduttu ja reagoitu, apulaiskomentaja Timo Mäki-Rautila Sodankylän jääkäriprikaatista sanoo.
”Kynnys voimankäyttöön alentunut”
Puolustusvoimien selonteossa todetaan, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut ja Suomen lähialueen turvallisuustilanne on heikentynyt Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin jälkeen.
– Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut, selonteossa mainitaan.
Koetaanko Suomessa, että uhka tulee juurikin Venäjältä?
– Nämä kriisit osoittivat, että sotilaallinen voimankäyttö on yksi mahdollinen keino, valikoimassa oleva menettelytapa ja siihen pitää meidänkin tietysti varautua, apulaiskomentaja Mäki-Rautila vastaa.
Myös puolustusselonteossa mainitaan Venäjän toimet.
– Venäjä pyrkii vahvistamaan suurvalta-asemaansa, ja se on ilmaissut tavoitteensa etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta. Se on osoittanut kykenevänsä tekemään nopeasti strategisia päätöksiä ja käyttämään koordinoidusti sotilaallista voimaa ja muuta laajaa keinovalikoimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi, selonteossa sanotaan.
Presidentti: ”Suomi ei kasvata sodan ajan vahvuutta”
Sodan ajan joukkojen määrä pudotettiin nykyiselle tasolle vuonna 2012, kun se sitä ennen oli 350 000. Muutos on tarkoitus tehdä kirjaamalla sodanajan joukkojen vahvuuteen miehiä ikään kuin jo olemassa olevasta varastosta, eli tietyn koulutustason ylittäneitä varusmiehiä tai reserviläisiä. Selonteossa päävastuu on ollut puolustusministeriöllä.
– Suomi ei kyllä kasvata sodan ajan vahvuutta. Se mitä nyt on tehty on se, että meillä luetaan niin sanottuun sota-ajan vahvuuteen: rajavartiojoukot, paikalliset perusyksiköt ja myös asevelvollisuus lakia on muutettu niin, että osa asevelvollisista voidaan lukea tuohon vähän teoreettisen lukuun. Mutta mitään varsinaista laajennusta siinä ei siis tapahdu, presidentti Sauli Niinistö toteaa Uutisille.
Puolustusselonteossa esitetään myös 55 miljoonan euron lisäpanostusta puolustusvoimien valmiuden parantamiseen ensi vuodesta alkaen. Eduskunta saanee selonteon käsiteltäväkseen maaliskuussa.
