Viime vuoden loppupuolella alkanut Ukrainan kriisi vaikutti Suomen puolustuksen tulevaisuusnäkymiä selvittäneen parlamentaarisen työryhmän näkemyksiin.
Vasemmistoliittoa lukuunottamatta Suomen kaikki eduskuntapuolueet puoltavat Puolustusvoimien määrärahojen lisäämistä noin 1,4 miljardilla kruunulla vuoteen 2020 mennessä.
–Se on selvää, että Ukrainan kriisillä on keskeistä merkitystä näiden johtopäätösten tekemisessä. Sen täytyy olla linjassa talouden realiteettien ja siten Puolustusvoimille asetettujen vaatimusten kanssa. Se tarkoittaa, tämä on tolkun malli joka tässä on haluttu paperille erittäin yksimielisesti kirjata, selvitysryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Ilkka Kanerva (Kok.) sanoo.
Asevelvollisuuteen ei muutoksia
Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan Puolustusvoimat ei kykene ilman lisärahoitusta hoitamaan tehtäväänsä kuin muutaman lähivuoden ajan. Suomessa vallitsee kuitenkin yksimielisyys siitä, että maassa pitää olla uskottava puolustus, yleiseen asevelvollisuuteen ei haluta muutoksia.
–Esimerkiksi Ruotsissa ollaan tekemässä puolustusmäärärahakorotusta, kuten täällä Suomessa ollaan tekemässä. Meidän täytyy nähdä itsemme isommassa kuvassa ja osata katsoa Suomea myös ulkopuolisin silmin, Kanerva sanoo.
–Tietysti on hyvin myönteistä, että eduskunnassa on näin laaja rintama joka kokee, että Puolustusvoimien rahoitustilanne ja etenkin materiaalihankinnat ei ole kestävällä tasolla. Sen pohjalta on hyvin todennäköistä, että tämä tilanne korjaantuu ja se on hyvä asia, puolustusministeri Carl Haglund (Rkp) sanoo.
Lähivuosina miljardiluokan hankinnat
Lisämäärärahoilla on tarkoitus korvata ennen kaikkea maavoimien vanhentuvia ammuksia, panssaritorjunta-aseita ja ilmantorjuntaohjuksia.
Keskiviikkona Puolustusvoimille esitettyjen panostusten lisäksi Suomessa on lähivuosikymmeninä edessä miljardiluokan hankinnat, kun ilmavoimien Hornet-hävittäjät ja merivoimien alukset joudutaan uusimaan.
Lopullisesti puolustusmäärärahoista päätetään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.