Helsingin Sanomien tempauksella halutaan edistää irtiottoa välillä ärhäkästikin riehuneeseen kielikiistelyyn, ja päästä eroon kielten vastakkainasettelusta.

Ruotsalaisuuden päivä, eli Svenska dagen, sujahtaa yleensä ohi vähällä huomiolla. Suomen ruotsinkieliset ovat perinteisesti juhlineet päivää omassa piirissään jo vuodesta 1908 lähtien, ja tänä vuonna myös suomenkieliset pääsivät juhlimaan. Helsingin Sanomat on pitkin syksyä pitänyt ruotsin kieltä esillä lehden sivuilla.

– Siihen on parikin hyvää syytä, ensinäkin ruotsinkieliset ovat loistavia juhlijoita tylsässä, pimeässä ja harmaassa marraskuussa. Tämä on hauska duurihenkinen juhla, eli se on yksi syy. Lisäksi tuodaaan vähän raitista ilmaa tähän pikkasen ummehtuneeseen kielitaisteluilmastoon, jota on viime vuosina käyty Suomessa ihan turhaan, sanoo Helsingin Sanomat -päivälehden toimittaja Saska Saarikoski.

Tapahtuma kokosi koululaisia riimittelemään räppi-sanoituksia ruotsiksi, ruotsinsuomalaisen Jesse P:n johdolla. Lisäksi keskusteltiin arjen kaksikielisyydestä ja laulettiiin yhteislauluja. Paikalla olevat nuoret eivät olleet aikaisemmin viettäneet Ruotsalaisuuden päivää.

Tiesitkö sinä, että tämmöinen päivä on olemassa?

– Olen kyllä kuullut tästä, mutta en ole aikaisemmin viettänyt tätä. En kirjoita ruotsiksi, enkä koe olevani kovin hyvä ruotsin kielessä, jonka takia en myöskään uskalla puhua kieltä, sanoo vantaalainen Jenni Väsäinen. 

– Opiskelen ruotsia koulussa ja se on ihan kivaa, että minä en suhtaudu tähän kielteisesti, sanoo koululaistyöttö Aili Nissilä Espoosta.  

– Joo, tiesin. Tämä on ihan mielenkiintoinen ja hyvä päivä. Olen opiskellut ruotsia 1,5 vuotta ja se on helppo kieli oppia, sanoo Kalle Koivu, Espoosta.

Ruotsin kieli herättää tunteita Suomessa

Eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta ruotsin kielen kouluopetuksesta. Ruotsalaisuuden päivän kautta haluataan päästä eroon kielien ja kulttuurien vastakkainasettelusta.

– Minun mielestä voisi ihan hyvin venääjäkin juhlia. Venäläiset on myöskin loistavia juhlijoita, heillä on paljon hyvää musiikkia ja loistavaa ruokaa. Monesti on semmoinen kummallinen ajatus, että jos tällaista juhlitaan niin se viedään joltakin muulta pois. Eli, että jos opitaan ruotsia niin siinä häviää venäjä, tai jos juhlitaan ruotsinkielen päivää niin siinä häviää joku muu. Mutta kalenteristahan löytyy 365 päivää, eli kyllä siihen mahtuu aika monta kansaa ja kieltä juhlia. Minä olen valmis juhlimaan niitä kaikkia, summaa toimittaja Saska Saarikoski.