– Metsäteollisuus on ollut Ruotsin ja Suomen teollisuuden selkäranka jo pitkään ja nyt on muutama vuosi ollut vähän vaikeampaa paperin kysynnän laskiessa. Minusta metsäteollisuus on toipumassa tästä muutoksesta ja lähtenyt rohkeasti ja reippaasti kehittämään uusia tuotteita. Toisaalta nettikauppa lisää pakkausmateriaalin tarvetta ja meidän teollisuus on lähtenyt hienosti siirtymään sinne suuntaan ja minä pidän sitä kyllä tulevaisuuden alana, sanoo puun bioteknologiaan erikoistunut molekyyligenetiikan tohtori ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Valoisat arviot metsäteollisuuden tulevaisuudesta ovat viime vuosina olleet melko harvinaisia. Pariisin ilmastokokouksen päästötavoitteet ovat antaneet uutta potkua Euroopan metsäisimmille maille.

– Kaikki mitä pystyy tekemään öljystä voidaan tehdä metsästä, mutta pitää olla paljon tutkimusta ja tekniikkaa, että saadaan näitä uusia tuotteita, toteaa maaseutuministeri Sven-Erik Bucht.

– Puusta voidaan saada puuvillaa korvaavaa kuitua ja paljon uusia tuotteita, jotka parantavat metsäteollisuuden kilpailukykyä, sanoo Tuula Teeri.

Tutkimus hyödynnettävä Suomessa tehokkaammin

Suomessa biotalous on yksi Juha Sipilän johtaman hallituksen kärkihankkeista. Sama hallitus on kuitenkin leikannut tuntuvasti sekä koulutus- että tutkimusmäärärahoja.

– Me olemme tällä hetkellä innovaatiomäärärahoissa jo aikaisemmin tehtyjen menosäästöjen seurauksena vuoden 2006 tasolla. Suomi ei silloinkaan ollut takapajula. Nyt pitää hyödyntää keinot paremmin, sillä kaikki tutkimus ei ole tuottanut toivottua tulosta, toteaa Suomen elinkeinoministeri Olli Rehn.

Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaa, kuinka se menee yhteen biotalouden kanssa?

– Ydinvoima on päästötöntä energiaa ja auttaa saavuttamaan ympäristötavoitteet. Suomi on vähintäänkin yhtä kylmä maa kuin Ruotsi ja on tärkeää, että meillä on varma energiahuolto ja on tärkeää, että meidän energiaintensiivinen teollisuutemme saa  kohtuuhintaista sähköä. Siirtymäkaudella tarvitsemme ydinvoimaa, samalla kehitämme uusiutuvaa energiaa, joka on ensi vuosikymmenellä puolet energiantaloudesta, nyt se on 35%.

Kolmas bioekonomian tukipilari on teollisuus.

– Valitsimme jo varhaisessa vaiheessa oikeat tuotantolinjat, joista toinen on kartonkipuolella ja toinen biojalostamoissa. Käynnistimme ensimmäisenä ligniinin tuotannon Sunnilassa ja aloimme valmistaa viskoosimassaa Enocellin tehtaalla eli suunta on oikea. Toisaalta emme voi olla markkinoiden edelläkään, joten jatkamme näin, päättää Stora-Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström.