Kesäkuun alussa Pohjois-Karjalassa järjestetty Wihuri-harjoitus on suurin sotaharjoitus Suomessa moneen vuoteen. Muuttunut toimintaympäristö vaatii reagointia ja joustavuutta. Tämän takia Suomi on perustanut uudet nopean valmiuden joukot. Puolustusvoimat ei kerro minkä suuruisista joukoista on kyse tai miten nopeasti ne saadaan tarvittaessa jalalle.

– Haasteen tekee se, että meidän järjestelmämme perustuu selkeästi tunnistettavaan uhkaan, joka on sotilaallinen uhka. Nyt on sellaisia kriisejä, että uhan tunnistaminen voi olla vaikeaa, onko kyse sotilaallisesta uhasta vai mistä. Me tarvitsemme joustavampaa valmiutta esimerkiksi muiden viranomaisten tukemiseen, toteaa kommodori Jarmo Pennala pääesikunnasta. 

Pikaisesti kokoon saatavia, joustavia joukkoja voitaisiin käyttää esimerkiksi vihollisen erikoisjoukkoja vastaan.

Yhdysvaltalaisen raportin mukaan Venäjän armeija on viime maaliskuussa harjoitellut Ahvenanmaan ja Gotlannin miehittämistä, mutta tätä ei pääesikunnassa pidetä merkkinä toimintaympäristön muutoksesta.

– Noilla skenaarioilla voi spekuloida loputtomasti.  Kaikkien maiden sotavoimat harjoittelevat kaiken maailman skenaarioita. Ei me nähdä tässä mitään yhteyttä uusiin nopean valmiuden joukkoihin.

Kyse ei ole siitä, että Suomi olisi varustautumassa johonkin. Jarmo Pennala toteaa, että parasta valmiutta on se, että puolustusvoimat on perusvalmiudessa.

– Monissa maissa perusvalmius päästettiin viime vuosikymmenen aikana niin sanotusti rappautumaan, mutta meillä on tietty perusvalmius ylläpidetty ja sillä mennään.