Suomikodissa asuu 54 vanhusta. Koska se on ensimmäinen suomenkielinen hoivakoti Ruotsissa, on se toiminut esikuvana myös muille suomenkielisille vanhainkodeille tai osastoille. 92-vuotias Tyyra Nyberg on asunut täällä jo muutaman vuoden. Suomikodissa jokaisella asukkaalla on oma huone ja kylpyhuone. Yhteisiäkin tiloja on, joissa järjestetään toimintaa.

Miten viihdyt suomikodissa?

– Kyllä nyt viihdyn, mutta alussa oli niin ikävä, että olisin lähtenyt vetämään ellen olisi antanut kotiani pois, kertoo Tyyra Nyberg.

Kova pakerrus alussa

Kodin omistaa aatteellinen yhdistys, joka sai pakertaa viisi vuotta ennen kuin koti pystyi aloittamaan toimintansa.

– Toiminnan aloittaminen ei ollut helppoa. Sitä eivät ymmärtäneet viranomaiset, ei aina ruotsinsuomalaisetkaan. Ajateltiin, että suomea puhuvia on kaikissa hoitolaitoksissa,  sinne suomalaiset, se riittää. Eikä ymmärretty kuinka tärkeää on se, että vanhus saa hoitoa omalla äidinkielellään. Ylipäätään ei saatu mitään tukea mistään. Mutta nämä puuhaihmiset olivat niin sisukkaita, että he eivät antaneet periksi, muistelee Suomikodin johtokunnan jäsen Paula Ehrnebo ja jatkaa: 

– Luulen, että tänä päivänä on kenenkään vaikea uskoa, että joku voi tehdä palkatonta työtä. Tai ottaa vapaata työstään, että voi mennä jonkun viranomaisen puheille keskellä päivää, sille pitää nostaa hattua, Ehrnebo napauttaa.

Moni taistellut paikasta Suomikotiin

Vuonna 1995 työ kantoi hedelmää, kun koti oli valmis ottamaan vastaan ensimmäiset asukkaat. Vuonna 1998 juhlittiin lisäsiiven vihkiäisiä silloisen sosiaaliministerin seurassa. Vuonna 1999 Suomikodin idean äiti Hilja Jensen saattoi itse muuttaa kotiin.

Sittemmin edesmenneen Hilja Jensenin liikutuksen ymmärtää, kun tietää minkälaisen taistelun hän sai käydä päästäkseen Suomikotiin. Paikka ei ollut irrota, koska Jensenin ei katsottu olleen tarpeeksi huonossa kunnossa. Vuonna 2010 koeteltiin puolestaan Veikko Virtasen kärsivällisyyttä. Vaxholmin kunta päästi vasta kamppailun jälkeen Virtasen Suomikotiin, jossa tämä asui viimeiset vuotensa. 

Paikka kotikunnasta kiinni

Suomikodin asukkaista suurin osa on kotoisin Tukholmasta. Sen lisäksi vanhuksia on lähes kymmenestä eri kunnasta. Hoitopaikan rahoitus on pitkälti kotikunnasta kiinni.

– Meillä on hyvä yhteistyö niiden kuntien kanssa mistä tulee asukkaita meille. Meillä ei ole tietoa, jos jollakin on vaikeuksia päästä tänne. Kaikista kunnista ei ole yhtä helppo päästä, valottaa toiminnanjohtaja Virpi Johansson paikkajakoa.

Vähemmistölaki on selvästi lisännyt kuntien kiinnostusta omakieliseen hoitoon. Suomikodissa asukkaista huolehtii noin 70 työntekijää, kaikki kaksikielisiä.