Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos Isof ja Uppsalan yliopiston pohjoismaisten kielten laitos ovat tehneet uuden tutkimuksen asenteista ruotsin kielen eri korostuksia ja lähiöaksenttia kohtaan. Tutkimus tehtiin, jotta voitaisiin selvittää muun muassa, mitä mielleyhtymiä ja vaikutelmia erilaiset aksentit kuulijoissa herättävät.

– Erilaiset tavat murtaa herättävät erilaisia assosiaatioita, sanoo Pohjoismaisten kielten laitoksen dosentti Ellen Bijvoet, Uppsalan yliopistosta.

Suomalainen aksentti koetaan eri tavalla tänä päivänä

Ellen Bijvoetin mukaan suomalaiseen aksenttiin reagoitiin vielä 1970- ja 80-luvulla melko negatiivisesti, mutta tilanne on nyt tehdyn tutkimuksen perusteella muuttunut.

– Suomalainen aksentti päätutkimuksessa, jossa meillä oli naispuolinen puhuja, arvioitiin tänä päivänä erittäin myönteisesti.

Miesten ja naisten korostukseen suhtaudutaan eri tavoin

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että naisia, jotka puhuvat ruotsia murtaen, arvioitiin yleisesti ottaen positiivisemmin kuin miehiä.

– On mielenkiintoista, että meidän näyttää olevan helpompi suhtautua jonkinlaisella aksentilla puhuviin naisiin kuin miehiin, Bijvoet sanoo.

Heikko ja vahva aksentti koetaan eri tavalla

Oli myös selvää, että vahva ja heikko aksentti herättävät erilaisia reaktioita. Ellen Bijvoetin mukaan voimakas aksentti tulkitaan useammin merkiksi siitä, että puhujalla ei esimerkiksi ole pitkää koulutustaustaa, kun taas heikon aksentin mielletään osoittavan päinvastaista.

Tutkimustulokset murtaen puhuttua ruotsin kieltä kohtaan julkaistaan Isof:n verkkosivuilla huhtikuun aikana.

Lisää ruotsin puhumisesta suomalaisella korostuksella on nähtävissä 15 minuter från Uutiset -ohjelmassa SVT Playssä.