– Me toivomme, että korotettu tuki mahdollistaisi korkeatasoisen julkaisun kansallisilla vähemmistökielillä, sekä alkuperäiskielillä että käännöksinä, toteaa Kulttuurineuvoston käsittelijä Maria Ågren.

– Ei ole kustantamoja, jotka julkaisisivat tämän tyyppistä kirjallisuutta. Tuki on olemassa sen takia, että voidaan tuoda esille kirjallsiuutta, jolla ei ehkä ole niin hyvät mahdollisuudet saada huomiota kirjamarkkinoilla.

Kulttuurineuvosto kannustaa niin pieniä kuin suuriakin kustantamoja hakemaan tukea julkaisemiseen. Neuvosto on kaksinkertaistanut budjettinsa 1, 6 miljoonaan kruunuun, ja sen uskotaan riittävän noin 10-12  julkaisuprojektiin vähemmistökielellä.

– Uskomme, että kirjallisen taide-elämyksen saaminen omalla kielellä on tärkeää. Se on tärkeää myös oman identiteetin vahvistamiseksi.

Maria Ågrenin mukaan Kulttuurineuvosto ei vaikuta koulusektorilla.  Hän uskoo kuitenkin vahvasti, että sekä kauno- että tietokirjallisuutta voidaan käyttää opetuksessa.

Tarve vähemmistökieliselle kirjallisuudelle on suuri. Pulaa on etenkin romani- ja jiddishinkielisistä kirjoista. Myös meänkielellä, suomeksi ja saameksi julkaisu on vähäistä.

– Monenlaista kirjallisuutta tulisi olla saatavana. Tulisi olla kaikkea mahdollista kaksikielisestä kauno- ja tietokirjallisuudesta lasten- ja nuortenkirjoihin. Olemme todenneet, että kansallisilla vähemmistökielillä ei yleensäkään julkaista kovin monia kirjoja Ruotsissa.