– Tiedotusvälineissä olleet tiedot eivät pidä ihan paikkansa. Kyllä vihkiikaavan saa edelleen sanoa suomeksi niin kuin ennekin. Sellainen muutos on kuitenkin tulossa lisää, että aviopuolisoksi julistamisen täytyy tapahtua myös ruotsin kielellä, Tukholman suomalaisen seurakunnan kiirkkoherra Jukka Laari toteaa.

Avioliittoon vihkivällä papilla on kahdenlainen tehtävä tilaisuudessa. Kirkollinen puoli eli avioliittoon siunaaminen ja juridinen puoli, virallinen avioliiton vahvistaminen eli  julistaminen kahdella kielellä ja kahden todistajan läsnäollessa.

– Se ei ole kirkollinen vaan juridinen tapahtuma. Sen on oltava kaikille selvä ja kaikkien läsnäolevien on osattava ymmärtää, mitä on tapahtunut.

Se, että vihkitilaisuudessa käytetään suomenkielen lisäksi osin myös ruotsin kieltä ei Laarin mukaan loukkaa vähemmistökielen oikeuksia.

– Ei se minun mielestäni loukkaa vähemmistöasemaa.   Eihän suomeksi vihkimistä kielletä, vaan lisänä on ruotsiksi se julistus aviopuolisoiksi . Taustalla on oikeusturva, koska 90 prosenttia Ruotsissa asuvista ei osaa suomea ja se on kaikille oikein.