Tukholman Eurooppa-talon kirjailijaillassa kuultiin alkuviikosta palkittua kirjailijaa, joka on teoksillaan valottanut Suomen lähihistoriaa ja sen seurauksia.

Sirpa Kähkösen työn alla on äskettäin ollut kaksi erilaista teosta sisällissodasta, joiden pitkälliset jäljet hän on halunnut näyttää ihmiskohtaloiden kautta.

Esimerkiksi juuri ruotsiksi käännetyssä Graniittimies-kirjassaan sisällissota ajaa nuoret suomalaiset pakoon kotimaastaan.

– Se on ikävä kyllä ajankohtainen kysymys. Me olemme asiat käsitelleet, mutta ne ovat osa perintöämme. Toisille se on tämän päivän tuskaisa kysymys.

Sodan perintö näkyy hiljaisuuksina

Suomessa sodan perintö näkyy kirjailijan mukaan joidenkin asioiden kohdalla hiljaisuuksina. Myös tarve kuvata ja kirjoittaa sodasta on edelleen vahva etenkin yli 50-vuotiaiden kohdalla.

– He ovat nähneet ympärillään sen, kuinka sodan syvät jäljet ovat edelleen pinnassa. Nuorille vanhojen sotien muisto ei ole enää yhtä akuutti.

Kähkönen aloitti historiallisten romaaniensa sarjan alunperin omien perhetarinoidensa vaiettujen aiheiden kautta.

– Ymmärsin jo lapsena, että perheellemme on tapahtunut jotakin todella isoa. Se oli sytyke siihen, että halusin kertoa.