Normaalitapauksessa Ruotsi on omavarainen mitä tulee vehnän tuotantoon ja osa menee yleensä myös ulkomaille. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen. Maanviljelijöiden järjestö Lantmännen laskee että tämän vuoden viljatuotanto tulee olemaan 4,2 miljoonaa tonnia. Kaksi miljoonaa tonnia vähemmän kuin viiden viime vuoden keskimääräinen sato.

– Se tarkoittaa pienintä satoa 25 vuoteen ja aiheuttaa suuria ongelmia maanviljelijöille. Joudumme todennäköisesti tuomaan 500 000–800 000 tonnia viljaa ulkomailta, Lantmännenin viljayksikön päällikkö Mikael Jeppsson kertoo.

Hinnat nousevat

Tämä ei tarkoita että jauhot, pasta, mysli tai leipä loppuvat kaupan hyllyiltä, mutta kotimaisen viljan lisäksi ne tulevat sisältämään myös ulkomaista viljaa, etupäässä Itämerta ympäröivistä maista. Tämä koskee varsinkin vehnää sisältäviä tuotteita. Myös hinnat tulevat nousemaan, mutta vielä on liian aikaista sanoa kuinka paljon.

– Vehnän raakahinta on noussut 10 % ja mallasohran 20 % viime kuukausien aikana. Kun sadot ovat korjattu syyskuun puolivälissä ja olemme todenneet niiden laadun, niin tiedämme myös lopulliset hinnat, Mikael Jeppsson jatkaa.

Ei kriisiapua EU:lta

Syyskylvö viime vuonna oli 25 prosenttia matalampi johtuen runsaista sateista. Tämän vuoden kuuma ja kuiva kesä on vaikeuttanut tilannetta vielä enemmän. Elintarviketeollisuuden lisäksi maanviljelijöiden ja karjankasvattajien tulot laskevat huomattavasti, Maatalousministeri Sven-Erik Bucht (S) on luvannut apua valtiiolta, mutta EU:n kriisiapua hän ei usko olevan tulossa. Hän on tavannut EU:n maatalouskomissaari Phil Hoganin jonka mukaan budjetti on tiukka.

– Ruotsi tulee jättämään hakemuksen, mutta kriisirahastot ovat pieniä eikä niitä ole aikaisemmin hyödynnetty.

Sen sijaan ennakoidun maataloustuen nostaminen 75 prosentista 85 prosenttiin otettiin vastaan myönteisemmin, Bucht kertoo.