Itsensä voittaminen kiehtoo maratonien juoksijaa

Uppdaterad
Publicerad

Markus Forsströmille juoksu ei ole pelkästään kesäinen kunnonkohottaja vaan haaste. Forsström on juossut niin maratoneja kuin ultramaratoneja ja tänä vuonna toteutuu myös yksi hänen juoksu-unelmistaan, kun hän osallistuu New Yorkin maratonille Unicefin hyväntekeväisyyslähettiläänä.

Juoksukengät sujahtavat tottuneesti jalkaan, kun Markus Forsström lähtee harjoittelemaan seuraavaa kilpailuaan varten. Marraskuussa hän osallistuu New Yorkin maratonille Unicefin hyväntekeväisyyslähettiläänä. Tapahtumaa varten ei pelkkä juoksuharjoittelu riitä, sillä hyväntekeväisyyslähettilään on kerättävä paikkaansa varten varoja 4000 dollarin edestä.

– New Yorkin maratonille on vaikea päästä ja varmasti kaikilla ketkä on juossut maratoneja niin on jonkunlainen päiväuni päästä just New Yorkin maratonia juoksemaan ja nyt kun mä sain hyvän mahdollisuden päästä niin totta kai siihen oli vastattava.  Hyväntekeväisyys on aina ollu mielessä ja nyt kun pysty yhdistämään nämä kaksi hyvää asiaa, juosta ja tehdä hyväntekeäväisyyttä niin se kuulosti tosi hyvältä idealta, Forsström kertoo.

Jalkapallo vaihtui juoksuun

Juoksuharrastus alkoi kuusi vuotta sitten, kun Forsström sai perheenlisäystä eikä aika enää riittänyt pitkäaikaiseen huipputason jalkapallo-harrastukseen. Juoksulenkit voi tahdittaa perheen ja työn mukaan ja haastetta Forsström hakee itsensä voittamisesta niin maratoneilla kuin ultrajuoksussakin.

– Se on oikeastaan se itsensä voittaminen, vaikka maratonit on isoja kilpauiluja niin en mä siellä ole koskaan sijoituksista taistellut. Mua kiehtoo, että miten sä saat parhaiten voitettua itsesi. Siksi mua alkoi myös kiinnostamaan enempi ultrajuoksu, kaikki maratonia pidemmät matkat, koska siinä ei juosta aikaa vastaan vaan se on se pituus ja tehdä juttuja mitä ei usko, että on mahdollista, Forsström selvittää.

Markus Forsström käy juoksemassa lähes joka päivä. Foto: SVT Heidi Liekola

Jalat kestää, kun pää kestää

Viime vuonna Forsström juoksi kaksi sadan mailin eli 161 kilometrin ultramatkaa.

– Siinä on sekä fyysinen että henkinen puoli mikä on kotetuksella ja itellä kesti vähän reilu 21 tuntia molemmat matkat. Niiden tuntien aikana ehtii kokea aika paljon tunteita laidasta laitaan. Fyysiset haasteet tulee jossain maratonin kohdilla tai sen jälkeen. Loppupeleissä se on kiinni siitä, että miten pääkoppa jaksaa. Kaikki jotka juoksee pitkiä matkoja tietää, että se on vaan päätettävä, että jatkaa vaikka se vähän sattuu, Forsström painottaa.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.