Kinnula tyhjeni – satoja työikäisiä lähti 1960–70-luvulla Ruotsiin

Uppdaterad
Publicerad

Muuttoliike vaikutti niin kunnan kouluihin kuin palveluihin.

Suomesta lähti 1960-luvun lopussa kymmeniä tuhansia työikäisiä vuosittain Ruotsiin, jossa kärsittiin työvoimapulasta.

– Vanhemmat jäivät nenäliinalla huiskuttelemaan rappusille, kun me kaksikymppiset lähdimme Ruotsiin, muistelee Marja-Leena Paananen Kramforsista, joka ideoi heinäkuussa pidetyn Kinnulan kotiseututapahtuman.

Kova isku paikkakunnalle

Väkilukuun suhteutettuna Kinnulan muuttotappio oli Suomessa erittäin suuri – noin kolmen tuhannen asukkaan kunnasta pohjoisessa Keski-Suomessa lähti toiseksi eniten siirtolaisia Ruotsiin koko Suomessa.

– Olihan se kova isku Kinnulalle, sanoo Ilpo Leppänen, Kinnulan entinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

Hän muistelee noin kolmanneksen asukkaista lähteneen Ruotsin-maalle töihin. Muuttoliike vaikutti kunnassa niin kouluihin kuin palveluihin.

– Paljon lähti luovia aivoja, hän toteaa.

Palkkaero oli suuri

Anitta Luoto muistelee, että palkkataso houkutteli hänet muiden mukana lahden toiselle puolelle.

– Vaajakoskella sai 6 markkaa tunti, mutta kun meni Ruotsiin niin palkka oli 11–13 kruunua tunnissa. Ja silloinhan valuutat olivat aika lailla saman arvoisia, hän sanoo.

Kun palkkataso nousi Suomessa, hän palasi Ruotsista synnyinmaahansa, ja asuu nyt Hyvinkäällä.

Katso koko juttu illan lähetyksessä 22. heinäkuuta. Lähetyksen voi nähdä SVT Play -palvelussa viikon verran.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.