Professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta on erikoistunut tulo- ja varallisuuserojen sekä sosioekonomisen liikkuvuuden tutkimiseen. Hän toteaa, että yksi pandemian taloudellinen seuraus on se, että finanssivarallisuus on kasvanut.

– Yleensä siitä jää joiksikin vuosiksi sellainen vaikutus, että heillä, joiden sijoitukset ovat menneet hyvin, on mitä realisoida myöhemmin.

Professori Jäntin mukaan talouden kehitys riippuu nyt paljon siitä, miten nopeasti rokotukset etenevät ja yhteiskuntia voidaan avata.

– Purkautuvatko pandemian aikana kertyneet säästöt kulutuksena ja minkälaisena kulutuksena, vai purkautuvatko säästöt niin, että ne vakiintuvat finanssivarallisuudeksi.

Vertailukohtana 90-luvun lama

Professori muistuttaa, etteivät syvimmätkään lamat koettele kaikkia yrityksiä ja aloja. Nyt pandemia-aikana esimerkiksi julkinen sektori on välttynyt pitkälti irtisanomisilta.

– Se mikä tiedetään aiemmista syvistäkin taantumista on se, että itse taantuman aikana tuloerot voivat kasvaa verrattain vähän. Ajattelen ehkä ennen kaikkea 90-luvun alun taantumaa Ruotsissa ja Suomessa. Työttömyysturva piti huolen siitä, etteivät tuloerot kasvaneet kovin paljon.

Jäntti toteaa, että tuloerot voivat vastaavassa tilanteessa jopa hieman kaventua. Mutta kun nousukausi alkaa, pääomatuloilla on taipumus kasvaa suhteellisen nopeasti.

Kiinteistömarkkinat muuttuvat

Nyt pörssit ovat rikkoneet ennätyksiä, ja vallalla on yleinen optimismi. Myös asuntojen hinnat ovat nousseet, kun kodin merkitys on kasvanut.

– On epäselvää missä määrin korona jättää pysyviä muutoksia talouden toimintatapoihin. Uutisistahan voi lukea, että aika monissa yrityksissä pohditaan, että kotoa tehty työ olisi laajemmassa mittakaavassa mahdollista tulevaisuudessa. Tällä on tietenkin vaikutusta liikekiinteistöjen kysyntään, Jäntti pohtii.

Ennustaminen hankalaa

Koska koronapandemia ei johdu talouden huonosta hoidosta tai yli varojen elämisestä, tilanteen vertaaminen aikaisempiin talouskriiseihin on vaikeaa. Lähin vertailukohta löytyy noin 100 vuotta sitten raivonneesta Espanjan taudista.

– Ja sekin on vähän huono vertailukohta, koska se alkoi ensimmäisen maailmansodan aikana, Jäntti muistuttaa.

– Eli kyllä tämä koronapandemia on vähän erityyppinen shokki kuin mitä tässä on viime vuosisadalla ja tällä vuosisadalla koettu, hän päättää.