Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video

Webbläsaren stöds inte

SVT stödjer inte uppspelning i din webbläsare. Vi rekommenderar därför att du byter till en annan webbläsare.
Appi lanseerattiin jo syyskuussa 2020. Foto: SVT

Koronavilkkua on käytetty Suomessa ahkerasti – mutta onko se hillinnyt tartuntoja?

Uppdaterad
Publicerad

Tartunnanjäljityssovellus Koronavilkku on käytössä noin 40 prosentilla suomalaisista, ja joka kolmas koronatartunnan saanut on Suomessa ilmoittanut tartunnastaan sovellukseen. Sovelluksen vaikutusta on kuitenkin vaikea arvioida.

Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n kehittämä tartunnanjäljityssovellus Koronavilkku otettiin avoimin mielin vastaan, kun se lanseerattiin syyskuussa 2020: sen latasi ensimmäisen vuorokauden aikana yli miljoona suomalaista.

Nyt Koronavilkku on Suomessa noin 2,3 miljoonassa puhelimessa. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 40 prosenttia Suomen väestöstä käyttää sovellusta.

Vähän tieteellistä näyttöä

Oxfordin yliopistossa tehtiin keväällä 2020 simulaatio, jossa arvioitiin, että mikäli 56% Iso-Britannian väestöstä lataisi sovelluksen, epidemia voitaisiin yhdessä muiden tartuntaa hillitsevien toimien kanssa pysäyttää kokonaan.

Tartunnanjäljityssovelluksista ei kuitenkaan ole toistaiseksi kovin paljon tieteellistä näyttöä, vaikka Oxfordin yliopiston kaltaisia simulaatioita ja laskelmia onkin tehty. Esimerkiksi Suomen THL:llä sovelluksen tehoon kuitenkin uskotaan.

– Se mikä on varsinaisesti koronavilkun vaikutus on vaikea sanoa tarkalleen. Meillä on erilaisia tutkimus- ja simulaatio- ja tilastotietoja, jotka kertovat siitä, että koronavilkun kaltaisen sovelluksen vaikutus on kymmeniä prosentteja vähentävä vaikutus tartuntojen osalta, sanoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.

Hyötyä vai haittaa?

Yle Uutisten tekemän kartoituksen mukaan Suomen sairaanhoitopiireissä sovellusta ei olla koettu hyödylliseksi tartunnanäjäljitystyössä. Joissain tapauksissa sovellus oli koettu jopa haitalliseksi.

Sovellukseen on kuitenkin ilmoitettu tartunnoista ahkerasti. THL:n Aleksi Yrttiahon mukaan noin joka kolmas Suomessa koronatartunnan saanut on ilmoittanut tartunnastaan sovellukseen. Koska sovellusta arvioidaan käyttävän noin 40% väestöstä, on syytä ajatella, että valtaosa sovelluksen ladanneista myös käyttää sitä ohjeiden mukaisesti.

Suurin kysymysmerkki on kuitenkin se, kuinka moni on jäänyt kotiin ja hakeutunut testeihin saatuaan ilmoituksen altistumisesta. Tästä Suomessa ei ole juuri mitään tietoa.

– Olemme pitäneet huolta, että kukaan ei kirjaudu koronavilkkuun. Me emme tiedä kuka sitä käyttää tai kuka siitä saa ilmoituksia. Meiltä puuttuu taustatieto siitä, kuinka moni on esimerkiksi alkanut noudattaa omaehtoisen karanteenin ohjeita saatuaan ilmoituksen, kertoo Aleksi Yrttiaho.

Koronavilkku on Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä tartunnanjäljityssovellus. THL on suomalainen vastine Ruotsin Kansanterveysviranomaiselle.

Sovellus antaa jokaiselle käyttäjälle anonyymin koodin. Kun käyttäjä ilmoittaa tartunnastaan Koronavilkkuun, järjestelmä yhdistää tartuntailmoituksen koodiin, ja kaikki kyseisen käyttäjän lähellä olleet puhelimet saavat ilmoituksen altistumisesta kymmenen päivän sisällä.

4. maaliskuuta alkaen ilmoitus altistumisesta Koronavilkussa on myös peruste päästä testeihin. Tähän mennessä testeihin on päässyt Suomessa vain jos on oireita.

Sovelluksen kehittäminen maksoi noin kuusi miljoonaa euroa, eli noin 60 miljoonaa kruunua.

Lokal. Lättanvänd. Opartisk. Ladda ner appen nu!

Hämta SVT Nyheter i App StoreLadda ned SVT Nyheter på Google Play

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer