Mansikka-analyysiä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin: niin norsunluun alkuperämaan kuin luomutuotannonkin vahvistamiseen. Foto: SVT

Kotimaisen mansikan kysyntä houkuttelee huijareita apajille

Uppdaterad
Publicerad

Viljelijät heräsivätkin alkuperämaan määrityksen tarpeeseen, ja Suomessa käytetään nyt samaa analyysitapaa kuin Ruotsissa marjan alkuperän todentamisessa.

Mistä tietää varmaksi, minkä maan mansikasta on kyse?

– Sitä ei tiedä mistään. Se ei maistu eikä se näy päälle, kertoo Saila Karhu, tutkimusprofessori Suomen luonnonvarakeskuksesta.

Tavallinen marjanostaja ei saa siis omin konstein varmuutta, mutta laboratoriossa asiaan saadaan selvyys.

– Kun mansikka analysoidaan laboratoriossa, siitä pystytään analysoimaan pysyvät isotoopitit. Kun analyysitiedot tilastollisesti käsitellään, niin siinä vaiheessa saadaan tietynlainen kartta, kertoo Karhu.

Inspiraatio Ruotsista

Analyysin kehittäminen Suomessa kesti noin kaksi vuotta. Mansikkatietokanta kattaa nyt koko maan Ahvenanmaalta Ouluun.

Nyt mansikoita voidaan verrata niin kiinalaisiin, puolalaisiin kuin vaikkapa ruotsalaisiin. Itse asiassa koko mansikkaprojekti sai alkusysäyksen Ruotsista.

– Ruotsissa koottiin tietokantaa, ja erityisesti meidän viljelijäyhdistyksemme olivat siitä erittäin kiinnostuneita. Niinpä ryhdyimme tällaista projektia rakentamaan, Karhu sanoo.

Nyt tätä samaa analyysiä voidaan käyttää niin norsunluun alkuperämään kuin luomutuotannonkin vahvistamiseen. 

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.