Norrlantilainen Skellefteå on yksi tuoreimmista suomen kielen hallintoaluekunnista. Kunnassa toivotaan, että valtiolta tulisi enemmän tukea kunnan vähemmistötyöhön.

Kunnan hallintoaluekoordinaattori Ulla Pesola kertoo, että alkuun pääsyssä muiden hallintoalueiden koordinaattorit ovat olleet hyvänä apuna, sillä hallintoaluekunnat tekevät samat valmistelut kukin erikseen.

– Toivottaisiin tietysti siihen työhön ylemmältä taholta tukea, että kaikkien kuntien ei tarvitsisi tehdä ihan kaikkia samoja asioita moneen kertaan, että päästäisiin tavallaan tekemään suoraan sitä kehitystyötä eikä näitä perusjuttuja.

Lääninhallituksen vähemmistötyö saa kritiikkiä

Valtakunnallisesti suomen kielen ja ruotsinsuomalaisten asioiden koordinoinnista on osaltaan vastannut Tukholman lääninhallitus.

Viranomaisten toimiin on kuitenkin oltu tyytymättömiä ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Muun muassa viranomaisen kieli- ja kulttuurikompetenssia on arvosteltu.

– Se ei ole näiden vuosien aikana lisääntynyt, kun kritiikkiä on annettu. Haluaisimme myös uuden viranomaisen, joka olisi enemmän täysipäiväinen työ. Nyt tuntuu, että Lääninhallitus hoitaa tätä sivussa muiden tehtäviensä lisäksi, Sinikka Lindquist Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnasta sanoo.

Hallitus selvittää, miten parantaa työtä

Tukholman lääninhallitus on jo aiemmin itse perännyt lisää resursseja, jotta se voisi paremmin hoitaa vähemmistötehtäviään. Parhaillaan valtiollisessa komiteatyössä selvitetään sitä, miten Ruotsin vähemmistöpolitiikan vastuita ja seurantaa pitäisi parantaa. Tuloksia odotetaan ensi keväänä.

– Tuleeko Lääninhallitus olemaan tulevaisuudessa se, joka on tästä vastuussa vai voisiko sitä jollain lailla ajatella toisella tavalla – ja tulisiko tehdä joitakin muita toimenpiteitä, jotka johtaisivat siihen, että tietoisuus näistä asioista nousisi, vähemmistöselvityksen pääsihteeri Kaisa Syrjänen Schaal kysyy.

Skellefteåssa lastenkirjojen suosio pyrähti

Suomen kielen vauhdittamiseen odotetaan lisäkeinoja myös Norrlannissa. Esimerkiksi Skellefteåssa hihat on kuitenkin jo kääritty ja keinoja etsitty myös omin voimin.

Esimerkiksi suomenkielisten lastenkirjojen suosio on kasvanut kirjastossa, kun lapset ovat saaneet itse kertoa kirjatoiveensa. Hallintoaluekoordinaattori Ulla Pesola kertoo, että suomenkielisten lastenkirjojen käyttöaste on noussut vuoden aikana 22 prosentista 68 prosenttiin.