Ruotsin Suomalaisella Opettajaliitolla RSO:lla oli lähes viidenkymmenen vuoden mittaisen taipaleensa aikana parhaimmillaan monta sataa jäsentä ja useita paikallisosastoja. Kerroimme maanantaina, että järjestö on päättänyt lopettaa toimintansa lokakuussa.

Järjestön puheenjohtaja Sirpa Humaliston mukaan suomenkielisiä opettajia on ollut vuosi vuodelta vähemmän. Tämä johtuu Humaliston mielestä siitä, että vähemmistölaista huolimatta kaksikielistä opetusta on enää harvassa. Kehitys on näkynyt jäsenmäärissä.

– Tämäntyyppiselle järjestötoiminnalle ei koeta enää olevan tarvetta, hän toteaa.

Vähemmistön ääni koulukysymyksissä

RSO perustettiin vuonna 1971 valvomaan suomenkielisten opettajien asemaa sekä kehittämään vähemmistökielen opetusta. Vuosien varrella RSO on vastannut esimerkiksi hallituksen lähetekierroksilla erilaisiin selvityksiin.

– Ehkäpä sieltä jää puuttumaan yksi ääni, mutta meistähän ei ole kenelläkään tarkoitusta jättää aktiivista vähemmistötoimintaa. Vaan me vaan jätämme järjestön, sanoo Humalisto.

Hän toteaa, että esimerkiksi Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa on osaamista kommentoida vähemmistökysymyksiä myös opetusnäkökulmasta.

Mutta jos ei ole enää suomenkielisten opettajien etuja valvovaa järjestöä, mitä tapahtuu kymmenen vuoden päästä?

– Ruotsinsuomalaisten opettajien, lasten, ihmisten etujen ajaminen on aivan riippuvaista siitä kuinka kunnissa toimitaan tarkennetun vähemmistölain ympärillä. Siihen ei välttämättä tarvita ruotsinsuomalaista opettajajärjestöä kattojärjestönä, vaan se toiminta pitäisi nimenomaan tulla kuntatasolle, Humalisto vastaa.