Raasakka kertoo, että elämä pakolaisleirissä oli äärimmäisen sekavaa ja täynnä yllätyksiä. 

– Leirin organisaatio oli kuin Kreikan talous. Kommunikaatio ei kulkenut ja kukaan ei oikein tiennyt mistään mitään. Välillä leiristä saattoi loppua salaatti tai hedelmät kun rahat olivat käytetty johonkin muuhun, kertoo Raasakka. 

105 pakolaista 

Raasakka, hänen vaimonsa sekä muutamat muut vapaaehtoiset olivat keskenään vastuussa 105 pakolaisesta. Pariskunnan työhehtävät vaihtelivat laidasta laitaan.

– Ennen kaikkea toimimme leirin vartijoina, autoimme asukkaita sekä keskustelimme heidän kanssaan. Lisäksi valmistimme salaatteja ja jaoimme ruokaa, kertoo Raasakka. 

Lentäjistä kultaseppiin 

Raasakan mukaan leirillä oli pakolaisia noin seitsemästä eri maasta, pitkin Syyrian rajoja. Monet aikuisista olivat korkeasti koulutettuja.

– Leirillä oli eläkkeellä oleva lentäjä, kultaseppä, muusikko, kalastajia sekä muita käsityöläisiä, kuvailee Raasakka. 

Leroksen pakolaisleirillä oli paljon lapsia ja nuoria. Raasakka kertoo, että hän opetti lapsille muun muassa shakin peluuta ja kertoi millaisia leikkejä Euroopassa leikitään.  

Tuntematon tulevaisuus 

Raasakka kertoo, että Leroksella pakolaiset olivat helpottuneita päästessään turvaan, mutta samalla huoli tulevaisuudesta painoi kaikkien mieltä. 

– Yksi mies kertoi, että hänestä tuntuu siltä kuin elämä olisi nyt ohi, sillä he olivat hakeneet turvapaikkaa useasta eri maasta saamatta sitä, kertoo Raasakka.