Yksi selitys voi olla että maidon laktoosi sisältää galaktoosia, jonka eläinkokeissa on todettu aiheuttavan ennenaikaista vanhenemista ja kuolleisuuden kasvua. British Medical Journal -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui lähes 110 000 ihmistä

Uppsalan yliopiston tutkijat seurasivat yli 61 000 naista ja yli 45 000 miestä Uppsalasta, Västmanlandista ja Örebrosta. Heiltä otettiin näytteitä ja lisäksi he saivat vastata laajoihin elintapoja ja ravintoa koskeviin kyselyihin 1980- ja 1990-luvuilla. Tutkimushenkilöt olivat keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Tutkimushenkilöiltä kysyttiin muun muassa kuinka paljon maitoa he nauttivat. Tutkimus

Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää, onko runsaalla maidon nauttimisella yhteyttä luunmurtumiin ja kuolleisuuden lisääntymiseen.  20 vuoden jälkeen reilu neljännes tutkimukseen  osallistuneista naisista oli kuollut ja 17 000:lla oli ollut jonkinlainen luunmurtuma.

Miehiä seurattiin 11 vuoden ajan, jonka aikana 10 000 kuoli ja 5000 oli luunmurtuma. Lukuja verrattiin sen jälkeen koehenkilöiden maidonkulutukseen.

Maidon juonti lisää riskejä

– Me näimme, että runsas maidon juonti lisää riskejä, toteaa tutkimusta johtanut Karl Michaelsson SVT:lle.

– Naiset kuolivat aikaisemmin ja heillä oli suurempi riski saada luunmurtumia jos he joivat paljon maitoa. Miehillä oli myös kasvanut riski kuolla ennen aikojaan, mutta heillä emme todenneet yhteyttä luunmurtumiin.

Naisilla jokainen päivittäin nautittu maitolasillinen lisäsi kuoleman riskiä 15 prosenttia. Miehillä vastaava luku oli kolme prosenttia. Lonkkamurtumat olivat 60 prosenttia yleisempiä naisilla, jotka joivat vähintään kolme lasillista maitoa päivässä kuin naisilla, jotka joivat alle yhden lasillisen.

Professori Karl Michaelssonin mukaan naisten suuremmat luvut selittyvät osittain sillä, että naisten nauttimaa ravintoa mitattiin tutkimuksessa miehiä tarkemmin.

Maitosokeri syyllinen

Suurin osa tutkimusaikana kuolleista menehtyi sydän- ja verisuonisairauksiin. Tutkijat epäilevät, että riskejä lisäävä mekanismi on yhteydessä laktoosiin eli maitosokeriin. Laktoosi koostuu puolestaan galaktoosista ja glukoosista.

Karl Michaelsson kertoo  jo vuonna 1980 nähneensä ekologisen tutkimuksen, jossa osoitettiin yhteys laktoosin nauttimisen ja sydänkohtausten välillä. Mitään selitystä asialle ei kuitenkaan esitetty.  Sen jälkeen hän löysi useita tutkimuksia, joissa koeeläimille oli joko syötetty tai niihin oli ruiskutettu galaktoosia, laktoosin toista osa-ainetta . Asioiden yhteys alkoi selvitä.

Koe-eläimille annettu galaktoosiannos vastasi samaa määrää, jonka ihminen saa 1-2 maitolasillisesta ja tutkijat pystyivät näkemään ruumillisia muutoksia sekä hiirillä, rotilla että banannikärpäsillä. Ne vanhenivat ennen aikojaan oksidatiivisen stressin ja tulehdusten takia.

Sama vaikutus ihmisillä kuin eläimillä

Uppsalan tutkijat halusivatkin selvittää, reagoisivatko ihmiset galaktoosiin samalla tavalla kuin eläimet.  Koehenkilöiltä otettiin virtsa- ja verinäytteet ja niitä verrattiin siihen, kuinka paljon maitoa he nauttivat.  Tulos oli sama: Myös ihmisillä havaittiin selvä yhteys runsaan maidon juonnin ja oxidatiivisen stressin ja tulehdusten välillä. Galaktoosia esiintyy myös hedelmissä ja vihanneksissa, mutta ylivoimaisesti suurin lähde on lehmän maito.

Tuloksia puoltaa myös se, että vähälaktoosiset meijerituotteet, joissa on myös vähän galaktoosia, vaikuttivat pikemminkin vähentävän kuolemia ja murtumariskiä. Sama koski myös vähän laktoosia sisältäviä tuotteita, kuten juustoja.

Menevätkö ravintosuositukset uusiksi?

Maidon juontia on tähän asti pidetty hyödyllisenä ja sitä on myös suositeltu. Miksi?

– Se ei ole mitenkään ihmeellistä, koska maidossa on paljon tärkeitä ravintoaineita. Niiden saannin pitäisi olla ihmiselle hyödyllistä. Mutta mitä enemmän me olemme tutkineet asiaa, siitä selvempi yhteys löytyy haittavaikutuksiin, Karl Michaelsson toteaa. 

Michaelssonin mukaan maidon hyödyllisyys alkaakin olla vanhentunut ”totuus”.

– Ymmärrän, että tämä tulos on provokatiivinen. Tutkimusta ei oteta avosylin vastaan. Meillä on kuitenkin todisteita tuloksillemme.

Tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että on liian aikaista varottaa ihmisiä maidon juonnista.

– Emme halua aiheuttaa mitään paniikkia. Ei kannata luottaa vain yhteen tutkimukseen kun koko väestölle annetaan suosituksia.  Tämä on kuin palapeli, jossa useat tutkimukset on sovitettava yhteen.

Karl Michaelssonin tutkimusryhmä jatkaa nyt työtään vieläkin tarkemman yhteyden löytämiseksi.